Heidi Färm on valmistunut ympäristötieteistä luonnontieteiden kandidaatiksi. Opiskelunsa aikana hän on innostunut kaupunkisuunnittelusta ja on suorittanut siksi paljon myös maantieteen kursseja, esimerkiksi paikkatiedosta. Hän aikookin jatkaa opiskelujaan maantieteen maisteriohjelmassa. Ala kiinnostaa, koska urbanisaatio ja ilmastonmuutos liittyvät yhteen. Hän hyödyntää osaamistaan jo nyt kesätyössä Porin kaupunkisuunnittelussa.

Leo Stranius on ekologisen elämän edelläkävijä ja ilmastoaktivisti, joka on työskennellyt esimerkiksi ympäristö- ja kansalaisjärjestöjohtajana. Tällä hetkellä hän on toimitusjohtaja Third Rock Finlandissa, joka edistää yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustyötä sekä siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Hän on onnistunut pienentämään oman hiilijalanjälkensä noin 1 690–2 100 kiloon, kun se on suomalaisilla keskimäärin noin 10 300 kg (CO2ekv).

Riikka Heikinheimo toimii tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan johtajana Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa. Hän haluaa olla monessa mukana, koska Suomen tulevaisuus nojaa osaamiseen. Koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat erityisen tärkeitä tulevaisuusinvestointeja. Hän muistuttaa, että vihreän kasvun esteet on poistettava yhteistyöllä ja että Suomessa tarvitaan rahoitusinstrumentteja, joiden avulla uusia innovaatioita voi skaalata myös isoon tuotantoon.

Juha Sihvonen on toiminut Atea Finlandin toimitusjohtajana vuodesta 2008 alkaen. Atealla on hänen mielestään Pohjoismaiden suurimpana it-infrastruktuuriratkaisujen toimittajana velvollisuus toimia esimerkillisesti vastuullisuuskysymyksissä. Hän korostaa, että koko it-alan on edettävä kohti ilmastoystävällisempiä ratkaisuja ja ostajien on puolestaan painotettava vastuullisuutta kaikissa hankinnoissaan.

Vankien digitaitoja kohentamalla ehkäistään syrjäytymistä

Hämeenlinnan naisvankilassa kaikilla vangeilla on henkilökohtaiset työasemat eli sellipäätteet, joiden avulla he voivat hoitaa yhteydenpitoa myös vankilan ulkopuolelle. Digitaitojen oppiminen helpottaa vangin sopeutumista arkeen vapautumisen jälkeen.

Tuomariston perustelut

Älyvankila tuo digitalisaation stigmatisoidulle ihmisryhmälle, jolta se on puuttunut. Nyky-yhteiskuntaan ja työelämään paluu on lähes mahdotonta, jos on syrjäytynyt digitalisaatiosta.

Palvelu tukee Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävää eli rikosten ehkäisyä. Se auttaa vähentämään yhteiskunnallista eriarvoistumista sekä vangin lähipiirin mielenterveysongelmia, kun yhteydenpito on mahdollista. Palvelun sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt ovat valtavat.

Teknisen ja toiminallisen tietoturvan osalta palvelu on aivan omalla tasollaan, sillä tietoturva on alusta asti suunniteltu osaksi palvelua. On hienoa, että vangit ovat olleet mukana palvelun kehittämisessä. Kustannustehokkaassa palvelussa on vientipotentiaalia.

Hätäkeskuslaitoksen mobiilipalvelu kokoaa turvallisuuspalvelut yhteen ja nopeuttaa avunsaantia

Hätäkeskuslaitoksen ilmainen 112 Suomi -mobiilisovellus tarjoaa turvallisuuspalvelut kootusti yhdestä paikasta. Se myös nopeuttaa avun saamista ja tehostaa vaaratiedottamista.

Tuomariston perustelut

Virallinen vaarakanava on osa suomalaista digitaalista työkalupakkia. 112-mobiilisovelluksella on yhteiskuntakriittinen tehtävä ja laaja, yli kahden miljoonan suomalaisen käyttäjäkunta. Helppokäyttöisen palvelun käyttäjän ei itse tarvitse osata hakea palvelua, vaan tiedot löytävät palveluun, kun käyttäjä saapuu vaara-alueelle.

Hätäpuhelusta alkaneen mobiilisovelluksen avulla käyttötapauksia on laajennettu. Sovellus parantaa pelastuslaitoksen perustehtävää ja tehostaa ajankäyttöä. Ympäristökuormakin pienenee, kun turhia ajokilometrejä ei tule.

Jättiläismäinen lomitusrumba pysyy kasassa digitaalisuuden ansiosta

53 paikkakuntaa, tuhat maatilaa ja 200 lomittajaa. Vuoden 2022 alussa aloittaneen Etelä-Suomen lomituspalvelujen toimialue on niin laaja, että ilman nykyaikaisia digitaalisia ratkaisuja sitä ei voisi hallita. Oppeja halutaan myös jakaa eteenpäin.

Tuomariston perustelut

Suomen maatalouden mittakaava on niin pieni, että myös digitalisaation mahdollisuudet ovat jääneet kovin pienelle huomiolle. Etelä-Suomen lomituspalvelu on kehittänyt konkreettisen ja toimivan palvelun vanhahtavalle alalle. Käyttöliittymä on hyvä ja toteutus sekä käyttöönotto ovat onnistuneita.

Sovellus parantaa maatalousyrittäjän elämänlaatua, kun lomittajan löytyminen on entistä sujuvampaa. Lomittajan raskaan työn helpottaminen lisää myös eläinten hyvinvointia, kun raportointiin käytetty aika vähenee.

Kun turvaverkko pettää, digitaalinen ovikello tuo naapuriavun jokaisen ulottuville

Kun tukiverkosto puuttuu, keneltä voi pyytää apua arjen tilanteissa? Korona-aikana korostunut ongelma sai kehittämään ”digitaalisen naapurin ovikellon” eli mobiilisovellus Commun, joka auttaa verkostoitumisessa.

Commu Appin tamperelaiset perustajajäsenet Sami Ekmark, Karoliina Kauhanen ja Ronnie Nygren löysivät toisensa ja kehittivät yritysideansa korona-ajan keskellä. 

Tuomariston perustelut:

Suomessa eletään suurta muuttoliikettä, ja muuttajien verkostot uusilla paikkakunnilla voivat olla ohuet. Yksinäisyys on iso ongelma. Commu App luo yhteisöllisyyttä digitaalisesti edistäen naapuriapua ja konkreettisia, arkisia mikrotekoja.

Commu App tarjoaa selkeän ratkaisun ongelmaan; se on kuin kylän ilmoitustaulu. Samalla palvelu edistää kiertotaloutta ja sen ekosysteemimäinen toiminta ihastuttaa. Palvelulla on mahtava potentiaali.

Opetunti Oy, Desku: Opettajien ja oppilaiden IT-arki sujuvaksi

Digitaalisten tunnusten ja järjestelmien hallinnointi on pikkuhiljaa uinut osaksi jokaisen opettajan työpäivää. Aivan liian isoksi osaksi, tuskailee moni. Desku eli digitaalinen työpöytä auttaa opettajaa keskittymään tärkeimpään eli pedagogiaan.

Tuomariston perustelut

Auttaa opettajia arjen puristuksessa ja vähentää virheitä. Raportoinnin ja erilaisten työkalujen määrä kouluissa on mittava, ja niiden yhteensovittaminen manuaalisesti on vaatinut paljon opettajan työaikaa. Desku siis säästää aikaa ja rahaa.

Palvelu on skaalautuva ja löytänyt mukavasti käyttäjiä. Huomiota ansaitsee myös kehittäjien motivaatio ja sinnikkyys, sillä suuri osa palvelusta on kehitetty palkkatöiden jälkeen talkoohengellä.

Digihappy: Senioreille räätälöity digipalvelu auttaa ylläpitämään yhteyttä läheisiin

Digihappy on helppokäyttöinen palvelu, joka tuo digin ikäihmisten ulottuville heidän toimintakyvystään riippumatta. Tavoitteena on helpottaa ihmissuhteiden ylläpitoa ja lisätä mielekästä tekemistä.

Tuomariston perustelut

Suomi ikääntyy ja vanhukset ovat usein heikoimmilla digitalisaatiossa. Digihappy on kehitetty juuri ikäihmisten lähtökohdista ja räätälöity heidän tarpeisiinsa. Yhteydenpitopalvelun kokonaisuus laitteineen ja ohjelmistoineen sekä sen käytön helppous ja selkeys vakuuttavat.

Digihappy lisää käyttäjiensä elämänlaatua ja voisi toimia myös maahanmuuttajien apuna suomalaiseen palvelujärjestelmään sisään pääsemisessä. Palvelulla voisi olla mahdollisuuksia vientituotteena.