Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pia Puolakka Rikosseuraamuslaitokselta kertoo, että vangit pääsevät verkon kautta turvallisiksi varmistetuille sivustoille. Tällaisia ovat esimerkiksi eri virastojen, koulujen, terveydenhuolto-organisaatioiden ja päihdekuntoutuksen sivut.
Älyvankiloissa kaikilla vangeilla on henkilökohtaiset työasemat eli sellipäätteet, joiden avulla he voivat hoitaa yhteydenpitoa myös vankilan ulkopuolelle. Digitaitojen parantaminen helpottaa vangin sopeutumista arkeen vapautumisen jälkeen. Syyskuusta eteenpäin älykkäitä vankiloita on maassamme jo kolme.
Vankilan sellissä on meneillään yläkoulun matematiikan tunti. Sellin asukas seuraa tietokoneen ruudulta, kun opettaja käy läpi prosenttilaskuja. Naapurisellissä on toisenlainen tunnelma: siellä suunnitellaan jo seuraavan viikonlopun etätapaamista. Vanki lähettää sähköpostia neljänsadan kilometrin päässä asuvalle vaimolleen ja ehdottaa kellonaikaa lauantain videopuhelulle.
Joensuun Pyhäselän vankila on Suomen toinen älyvankila: kesäkuussa 2023 kaikkiin lähes 90 selliin asennettiin henkilökohtaiset työasemat eli sellipäätteet.
Sellipäätteiden avulla vangit voivat käyttää erilaisia digipalveluja suoraan sellistä käsin: opiskella etänä, soittaa videopuheluita läheisilleen, hoitaa omia päivittäisiä asioitaan vankilan sisäisin viestein sekä käyttää vankisähköpostia ja internetiä rajatusti. Netin kautta he voivat esimerkiksi lukea e-kirjastojen kirjoja tai kuunnella äänikirjoja.
”Vankiloiden digitalisaatiossa nähdään nykyisin enemmän hyötyjä kuin riskejä. Palveluiden avulla pyrimme opettamaan vangeille digitaitoja, joita he tarvitsevat vapautumisen jälkeen. Digitaidot ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi – niitä voi nykyisin verrata jopa lukutaitoon”, Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkönä toiminut Pia Puolakka Rikosseuraamuslaitokselta sanoo.
Älyvankilan suunnittelu alkoi vuonna 2018, ja ensimmäinen älykäs vankila toteutettiin 2021 Hämeenlinnan naisvankilaan. Syyskuussa 2023 konsepti laajenee Kylmäkosken vankilaan.
Puolakka kertoo, että yhtä älyvankilan ominaisuutta, vankisähköpostia, on tarkoitus käyttää kaikissa suljetuissa vankiloissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Risen tavoitteena on tulevaisuudessa laajentaa älyvankilamalli kokonaisuudessaan kaikkiin 15 suljettuun vankilaan.
Älyvankila lisää yhdenvertaisuutta ja rauhoittaa ilmapiiriä
Pia Puolakan mielestä vankilan digitalisoinnin tärkein hyöty on yhdenvertaisuuden lisääntyminen. Rikosseuraamuslaitoksen keskeisen periaatteen mukaan vankien pitää pystyä käyttämään yhteiskunnan normaalipalveluja myös suljetusta vankilasta käsin.
Sekä vangit että henkilökunta ovat olleet aktiivisesti mukana kehitystyössä. Myös yhteistyökumppanit ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa. Vankien kuntoutukseen ja vapautumisen valmisteluun liittyvien siviilipuolen palvelujen tarjoajat ovat järjestäneet vangeille nettikursseja ja ohjausta videopuhelujen välityksellä.
”Vankien mielestä parasta on ollut mahdollisuus videopuheluihin. On tärkeää, että yhteys lapsiin tai muihin läheisiin säilyy vankila-aikana. Videopuhelut ovat tiivistäneet yhteydenpitoa esimerkiksi kaukana asuviin perheenjäseniin, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta vierailla vankilassa paikan päällä.”
Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan vankiloiden digitalisaatiolla on ollut vaikutuksia esimerkiksi ilmapiirin rauhoittumiseen. Se on yhden tutkimuksen mukaan saattanut jopa vähentää rikoksen uusimisriskiä.
Digiloikka myös henkilökunnalle – käyttö koetaan helpoksi
Pia Puolakka toteaa tyytyväisenä, että älyvankiloista saadut kokemukset ovat olleet hyviä. Heinä-elokuussa sellipäätteiden kautta tehty pienimuotoinen kysely osoitti, että enemmistö vangeista koki sellipäätteiden auttaneen heitä pitämään huolta omista oikeuksistaan ja ihmisoikeuksistaan.
Palautteen mukaan järjestelmää käytetään aktiivisesti ja sen käyttö koetaan helpoksi. Alku tosin vaatii digiloikkaa myös vankiloiden henkilökunnalta.
”Vankiloissa on totuttu paperiasiointiin. Käytäntöjen muuttaminen digitaalisiksi on vaatinut paljon työtä. Esimerkiksi videopuhelujen ja vankisähköpostin valvontaan on tarvittu uusia prosesseja.”
Myönteisten sosiaalisten vaikutusten lisäksi älyvankila on tuonut kustannushyötyjä. Henkilökunnan resurssien käyttöä on voitu kohdentaa uudella tavalla, kun vangit ovat voineet hoitaa osan asioista aiempaa itsenäisemmin. Käytetyn paperin määrän ja vankikuljetusten voi arvioida vähentyneen, mikä on säästänyt kustannuksissa ja pienentänyt hiilijalanjälkeä.
Risen älyvankila-konsepti on kerännyt laajaa kansainvälistä julkisuutta, ja Suomesta on haettu mallia monien maiden vastaaville kehityshankkeille.
Älykäs vankila -hankkeeseen ovat Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi osallistuneet Oikeusrekisterikeskus, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori sekä monet yhteistyökumppanit. Doris-sellipäätejärjestelmän toimittaja on saksalainen Gerdes, joka on erikoistunut vankilaturvallisuuteen ja teletekniikkaan liittyviin ICT-ratkaisuihin.
Tuomariston perustelut
Jos vangit eivät opi digitaitoja, on uhkana syrjäytyminen yhteiskunnasta. Rikosseuraamuslaitoksen uusi toimintamalli ehkäisee vankien digitaalista syrjäytymistä ja tarjoaa linkin ulkomaailmaan. Monikanavainen konsepti myös auttaa vankeja rakentamaan siltaa vankeuden jälkeiseen elämään. Hanke on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttava, ja siinä on potentiaalia skaalautumiseen.
Onko Rikosseuraamuslaitoksen Älyvankila sinun suosikkisi Vuoden vastuullisimmaksi digitaaliseksi teoksi julkishallinnon sarjassa? Äänestä finalisti voittoon tästä!
