Siirry sisältöön
30-06-2022

Vuoden digitaalisin teko -kilpailun tuomariston toiveissa: saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja elämänlaatua

Vuoden digitaalisin teko -kilpailuun voi elokuun loppuun saakka ehdottaa tekoja tai ratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet positiivisesti ihmisten elämään, organisaatioiden toimintaan tai koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Kysyimme kilpailun finalistit valitsevan raadin jäseniltä, mitä näkökulmia he korostavat tuomaroinnissaan.

Vuoden digitaalisin teko 2022 logo.

Tutustu Vuoden digitaalisin teko -kilpailuun

”Digitaalisuus voi parantaa yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta”

Marianne Heikkilä, Marttaliiton pääsihteeri

Saavutettavuus on mielestäni kilpailun tärkein kriteeri. Ajattelen, että digiteon tulee olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta se palvelee myös niitä ihmisiä, joiden digitaidot ovat heikoilla.

Valtionvarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnan puheenjohtajana toimin vuoropuhelussa digitaalisten palveluiden saavutettavuuden kehittämiseksi yhdessä tutkijoiden, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Digitaalisuus on jatkuvasti kehittyvä voima ja sitä on tärkeä seurata myös käytettävyyden näkökulmasta, jotta erilaiset käyttäjäryhmät huomioidaan tasa-arvoisesti.

Mielestäni digitaalisuus on väline, joka voi parhaimmillaan parantaa ihmisten elämänlaatua, yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Toivon näkeväni kilpailussa ratkaisuja, jotka tukevat näitä asioita. Minulle tärkeitä arvoja ovat myös kestävä kehitys ja kotimaisuus.

”Odotan yllätyksiä ja innostavia ratkaisuja”

Masa Peura, johtaja, Arjen talouden palvelut, OP Ryhmä

Keskeistä digiteoissa on niiden tuoma lisäarvo ihmisille. Digitalisaatio mahdollistaa eri toimijoiden yhdistymisen ja integroitumisen toistensa palveluihin. Tämä luo mielestäni lukemattoman määrän mahdollisuuksia, joilla voimme parantaa asiakaskokemusta. Hyvänä esimerkkinä pidän mobiilimaksamisen kehittymistä – useat eri toimijat yhdistävät palvelunsa ja sujuvoittavat asiakkaidensa elämää.

Odotan yllätyksiä ja innostavia ratkaisuja, jotka konkreettisesti parantavat ihmisten arkea. On hyvä, jos digitekoa pystytään perustelemaan myös taloudellisin perustein. Uskon, että vuoden digitaalisin teko -kilpailu luo positiivisen kierteen, jossa hyvät ratkaisut inspiroivat ja synnyttävät edelleen uusia innostavia ratkaisuja.

En ole koskaan kuullut, että ketään olisi harmittanut kilpailuun osallistuminen. Sehän voi olla jo itsessään todella opettavainen kokemus. Sanoisinkin, että rohkeasti vain mukaan!

”Hyvä ehdokas tarttuu sokeaan pisteeseen”

Outi Valkama, ohjelmapäällikkö, Tampereen kaupunki

Vuoden digitaalisimman teon ei tarvitse olla mammuttimaisen suuri, kunhan se on oivaltava. Parhaimmillaan se tarttuu sokeaan pisteeseen – asiaan, jolle emme ole aikaisemmin osanneet edes etsiä ratkaisua.

Teknologia ja digitaalisuus eivät ole itsessään tarkoitus vaan väline, jonka avulla pääsemme eteenpäin.  Siksi arvioitavaa ei ole mielestäni teknologian älykkyys, vaan se miten se yhdistää ihmisiä, asioita tai palveluita sujuvoittaakseen elämäämme.

Parhaimmillaan julkisen ja yksityisen puolen toimijat tekevät yhteistyötä löytääkseen uusia keinoja niin kestävän kehityksen, kuin taloudellisen ja sosiaalisenkin kestävyyden tukemiseksi. Digitalisaatiolla voidaan tehdä paljon ja se pitää osata tehdä ihmislähtöisesti, turvallisesti ja eettisesti.

”Toivon viisautta ja rohkeutta digitalisaation sääntelyyn”

Harri Junttila, päätoimittaja, Alma Talentin tekniikka- ja ict-lehdet

Mielestäni merkittävä digitaalinen teko tehostaa julkista taloutta, parantaa ihmisten hyvinvointia ja on monistettavissa. On hienoa, että kilpailussa huomioidaan niin julkiset kuin yksityisetkin toimijat, onhan digitaalisuus tärkeää kaikkialla yhteiskunnassamme.

Julkisella puolella korostuu erityisesti teon monistettavuus, sillä siellä on mahdollista tehostaa toimintaa merkittävästi. Kiinnitän tuomaroidessani erityisesti huomiota ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua parantaviin ratkaisuihin. Lisäksi toivon ratkaisuja pk-yritysten kilpailuedun parantamiseen, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Vaikka digitaalisuus on osa elämäämme ja välttämätön voima yhteiskuntamme kehityksen kannalta, vapaasti riehuvana se voi olla jopa tuhoavaa – etenkin heikommissa yhteiskunnissa. Toivoisin, että olisimme riittävän viisaita ja rohkeita sääntelemään digitalisaatiota niin, että yhteiskuntamme kehittyisi pääasiassa parempaan suuntaan. 

”Tietoturva-asioista keskustellaan paljon, mutta ei vielä riittävästi”

Benjamin Särkkä, kyberturvapalveluista vastaava johtaja, Loihde Trust

Koen, että tietoturva-asiat ovat tällä hetkellä hyvätuloisten yritysten etuoikeus ja toivon tähän muutosta. Turvallisia käytänteitä tulee tuoda kaikkien saataville, sillä digitaalisuuden laajeneminen tuo mukanaan yhtä lailla uhkia kuin mahdollisuuksiakin.

Tietoturva-asioista keskustellaan paljon, mutta ei vielä riittävästi. Yritykset voisivat ottaa asiasta koppia ja nostaa vaatimustasoa tietoturva-asioissa – erityisesti kuluttajien näkökulmasta, jotta kaikille avautuu mahdollisuus käyttää palveluita ja sovelluksia turvallisesti.

Odotan innolla, millaisia ratkaisuja saamme kilpailuun mukaan. Teon ei tarvitse olla mielestäni uusi palvelu tai toimintamalli. Se voi yhtä hyvin olla vanhan toimintamallin parannus tai automatisointi. Teko voi olla pienikin, kuten vaikkapa digitaalinen postilaatikko, joka ilmoittaa postin saapumisesta. Tärkeintä on teon vaikuttavuus ratkaistavaan ongelmaan nähden.

”Aitoa hyötyä ihmisille ja kestävää kehitystä”

Juha Sihvonen, toimitusjohtaja, Atea

Digitaalisuudessa on tapahtunut eräänlainen tiikerinloikka parin viime vuoden aikana. Suurin edistysaskel on ollut erilaisten palveluiden, työn ja opiskelun mahdollistuminen etänä. Kyseessä on kuitenkin enemmänkin olemassa olevien käytäntöjen ja teknologioiden laajentuminen kuin uusien käytäntöjen tai innovaatioiden luominen.

Kaikilla toimialoilla tulisi miettiä digitalisaation mahdollistamia innovaatioita etenkin vaikuttavuuden kannalta. Tehostavat ne sitten toimintatapoja, liiketoimintaprosesseja tai luovat aivan uutta bisnestä, niiden on tuotava aidosti hyötyä ihmiselle. Toivon, että teemme muutoksia ja hyödynnämme digitalisaatiota tavalla, joka edistää kestävää kehitystä ja josta on myös taloudellisesti hyötyä.

Toivon kilpailuun osallistuvilta rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. Tärkeintä on yrittää ja lähteä hyödyntämään digitalisaatiota omassa toiminnassa. Ja siihen kaikilla yrityksillä ja toimialoilla on yhtäläiset mahdollisuudet!

"Älä päätä valmiiksi muiden puolesta"

Janne Tägtström
Toimitusjohtaja Cisco Suomi & Baltia

Liian monesti digitalisaatiota katsotaan väärästä näkökulmasta. Usein motivaationa digitaalisille ratkaisuille on oman toiminnan tehostaminen, vaikka todellisuudessa pitäisi ajatella sitä, millainen kokemus ihmiselle annetaan. Eli kuinka minä, sinä tai hän tämän kokee – ja mitä hyötyä siitä saadaan. Mielestäni juuri se on tärkein arviointikriteeri, vaikka toki teknisen taustan omaavana ihmisenä kiinnitän huomiota myös tekniseen puoleen, kuten automatisointiin ja tietoturvan toteutumiseen.

Meillä on valtava määrä innovaatioita ja kyvykkyyttä digitaalisessa maailmassa. Niiden avulla voimme päästä eteenpäin niin yksilöinä, organisaatioina kuin yhteiskuntanakin. Uskon, että digitalisaatio on teollistumisen kaltainen liike; sen avulla voimme saavuttaa seuraavan askeleen kohti tasa-arvoista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet menestyä.

Annan kilpailuun osallistumista miettiville saman neuvon kuin omille lapsilleni: älä päätä valmiiksi muiden puolesta, mitä he ajattelevat. Osallistumalla saat vähintäänkin arvokasta palautetta asiantuntijoilta omasta työstäsi.

Tutustu Vuoden digitaalisin teko -kilpailuun