Nyt on aika äänestää Vuoden digitaalisin teko 2022 -suosikkiasi!
Mukaan kilpailuun pystyi ilmoittamaan digitaalisia palveluita tai ratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti käyttäjiensä työhön, liiketoimintaan tai koko yhteiskuntaan sekä edistävät kestävää kehitystä. Kilpailuun ilmoittautui sekä yrityksiä että julkishallinnon organisaatiota. Finalistit on nyt valittu niin yksityisen kuin julkisen sektorin puolelta!
Vuoden digitaalisin teko -kilpailu tuo esiin yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat onnistuneet hyödyntämään toiminnassaan digitalisaatiota luovasti ja tuloksekkaasti. Ratkaisun avulla on saatettu uudistaa prosesseja, parantaa työn tai palvelun laatua, tehostaa toimintaa tai sen avulla on ehkä luotu entistä parempi ja mielekkäämpi työskentely-ympäristö.
Äänestä suosikkiasi: julkinen sektori
Vankien digitaitoja kohentamalla ehkäistään syrjäytymistä
Hämeenlinnan naisvankilassa kaikilla vangeilla on henkilökohtaiset työasemat eli sellipäätteet, joiden avulla he voivat hoitaa yhteydenpitoa myös vankilan ulkopuolelle. Digitaitojen oppiminen helpottaa vangin sopeutumista arkeen vapautumisen jälkeen.
Tuomariston perustelut
Älyvankila tuo digitalisaation stigmatisoidulle ihmisryhmälle, jolta se on puuttunut. Nyky-yhteiskuntaan ja työelämään paluu on lähes mahdotonta, jos on syrjäytynyt digitalisaatiosta.
Palvelu tukee Rikosseuraamuslaitoksen perustehtävää eli rikosten ehkäisyä. Se auttaa vähentämään yhteiskunnallista eriarvoistumista sekä vangin lähipiirin mielenterveysongelmia, kun yhteydenpito on mahdollista. Palvelun sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt ovat valtavat.
Teknisen ja toiminallisen tietoturvan osalta palvelu on aivan omalla tasollaan, sillä tietoturva on alusta asti suunniteltu osaksi palvelua. On hienoa, että vangit ovat olleet mukana palvelun kehittämisessä. Kustannustehokkaassa palvelussa on vientipotentiaalia.
Onko Älyvankila sinun suosikkisi julkishallinnon sarjan Vuoden digitaaliseksi teoksi?
Hätäkeskuslaitoksen mobiilipalvelu kokoaa turvallisuuspalvelut yhteen ja nopeuttaa avunsaantia
Hätäkeskuslaitoksen ilmainen 112 Suomi -mobiilisovellus tarjoaa turvallisuuspalvelut kootusti yhdestä paikasta. Se myös nopeuttaa avun saamista ja tehostaa vaaratiedottamista.
Tuomariston perustelut
Virallinen vaarakanava on osa suomalaista digitaalista työkalupakkia. 112-mobiilisovelluksella on yhteiskuntakriittinen tehtävä ja laaja, yli kahden miljoonan suomalaisen käyttäjäkunta. Helppokäyttöisen palvelun käyttäjän ei itse tarvitse osata hakea palvelua, vaan tiedot löytävät palveluun, kun käyttäjä saapuu vaara-alueelle.
Hätäpuhelusta alkaneen mobiilisovelluksen avulla käyttötapauksia on laajennettu. Sovellus parantaa pelastuslaitoksen perustehtävää ja tehostaa ajankäyttöä. Ympäristökuormakin pienenee, kun turhia ajokilometrejä ei tule.
Onko Hätäkeskuslaitoksen 112 Suomi - mobiilisovellus sinun suosikkisi julkishallinnon sarjan Vuoden digitaaliseksi teoksi?
Jättiläismäinen lomitusrumba pysyy kasassa digitaalisuuden ansiosta
53 paikkakuntaa, tuhat maatilaa ja 200 lomittajaa. Vuoden 2022 alussa aloittaneen Etelä-Suomen lomituspalvelujen toimialue on niin laaja, että ilman nykyaikaisia digitaalisia ratkaisuja sitä ei voisi hallita. Oppeja halutaan myös jakaa eteenpäin.
Tuomariston perustelut
Suomen maatalouden mittakaava on niin pieni, että myös digitalisaation mahdollisuudet ovat jääneet kovin pienelle huomiolle. Etelä-Suomen lomituspalvelu on kehittänyt konkreettisen ja toimivan palvelun vanhahtavalle alalle. Käyttöliittymä on hyvä ja toteutus sekä käyttöönotto ovat onnistuneita.
Sovellus parantaa maatalousyrittäjän elämänlaatua, kun lomittajan löytyminen on entistä sujuvampaa. Lomittajan raskaan työn helpottaminen lisää myös eläinten hyvinvointia, kun raportointiin käytetty aika vähenee.
Onko Etelä-Suomen lomituspalvelut sinun suosikkisi julkishallinnon sarjan Vuoden digitaaliseksi teoksi?
Äänestä suosikkiasi: yksityinen sektori
Kun turvaverkko pettää, digitaalinen ovikello tuo naapuriavun jokaisen ulottuville
Kun tukiverkosto puuttuu, keneltä voi pyytää apua arjen tilanteissa? Korona-aikana korostunut ongelma sai kehittämään ”digitaalisen naapurin ovikellon” eli mobiilisovellus Commun, joka auttaa verkostoitumisessa.
Commu Appin tamperelaiset perustajajäsenet Sami Ekmark, Karoliina Kauhanen ja Ronnie Nygren löysivät toisensa ja kehittivät yritysideansa korona-ajan keskellä.
Tuomariston perustelut:
Suomessa eletään suurta muuttoliikettä, ja muuttajien verkostot uusilla paikkakunnilla voivat olla ohuet. Yksinäisyys on iso ongelma. Commu App luo yhteisöllisyyttä digitaalisesti edistäen naapuriapua ja konkreettisia, arkisia mikrotekoja.
Commu App tarjoaa selkeän ratkaisun ongelmaan; se on kuin kylän ilmoitustaulu. Samalla palvelu edistää kiertotaloutta ja sen ekosysteemimäinen toiminta ihastuttaa. Palvelulla on mahtava potentiaali.
Onko Commu App sinun suosikkisi yrityssarjan Vuoden digitaaliseksi teoksi?
Opetunti Oy, Desku: Opettajien ja oppilaiden IT-arki sujuvaksi
Digitaalisten tunnusten ja järjestelmien hallinnointi on pikkuhiljaa uinut osaksi jokaisen opettajan työpäivää. Aivan liian isoksi osaksi, tuskailee moni. Desku eli digitaalinen työpöytä auttaa opettajaa keskittymään tärkeimpään eli pedagogiaan.
Tuomariston perustelut
Auttaa opettajia arjen puristuksessa ja vähentää virheitä. Raportoinnin ja erilaisten työkalujen määrä kouluissa on mittava, ja niiden yhteensovittaminen manuaalisesti on vaatinut paljon opettajan työaikaa. Desku siis säästää aikaa ja rahaa.
Palvelu on skaalautuva ja löytänyt mukavasti käyttäjiä. Huomiota ansaitsee myös kehittäjien motivaatio ja sinnikkyys, sillä suuri osa palvelusta on kehitetty palkkatöiden jälkeen talkoohengellä.
Onko Desku sinun suosikkisi yrityssarjan Vuoden digitaaliseksi teoksi?
Digihappy: Senioreille räätälöity digipalvelu auttaa ylläpitämään yhteyttä läheisiin
Digihappy on helppokäyttöinen palvelu, joka tuo digin ikäihmisten ulottuville heidän toimintakyvystään riippumatta. Tavoitteena on helpottaa ihmissuhteiden ylläpitoa ja lisätä mielekästä tekemistä.
Tuomariston perustelut
Suomi ikääntyy ja vanhukset ovat usein heikoimmilla digitalisaatiossa. Digihappy on kehitetty juuri ikäihmisten lähtökohdista ja räätälöity heidän tarpeisiinsa. Yhteydenpitopalvelun kokonaisuus laitteineen ja ohjelmistoineen sekä sen käytön helppous ja selkeys vakuuttavat.
Digihappy lisää käyttäjiensä elämänlaatua ja voisi toimia myös maahanmuuttajien apuna suomalaiseen palvelujärjestelmään sisään pääsemisessä. Palvelulla voisi olla mahdollisuuksia vientituotteena.
Onko Digihappy sinun suosikkisi yrityssarjan Vuoden digitaaliseksi teoksi?
Vuoden digitaalisin teko 2022
Mikä on digitaalinen teko?
Vuoden digitaalisin teko 2022 -kilpailussa arvostetaan digitaalisia ratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet yrityksen tai organisaation toimintaan positiivisesti. Toteutettu teko voi olla pieni tai suuri. Ei siis kannata epäröidä: tarjoa omaa tekoanne ehdolle! Digitaalinen teko voi liittyä seuraaviin aihealueisiin:
Käyttäjäkokemus
Odotusten ylittäminen digitaalisessa työpaikassa, yhteistyön mahdollistaja, työnantajamielikuvan parantuminen.
Työ- tai opiskeluympäristö
Työ- tai opiskeluympäristön Al- ja IoT-ratkaisut, virtuaalitodellisuus ja sen hyödyt. Analytiikka, mittaaminen ja optimointi.
Tuottavuus
Nykyaikaisen verkon ja tietoturvan hyödyt, pilvi- ja konesaliratkaisut, jatkuvat palvelut ja asiantuntijapalvelut.
Asiakaskokemus
Teknologia-alusta ja IT-infra asiakaskokemuksen tukena ja datan hyödyntäminen asiakaskokemuksen tehostamisessa.
Digitaalisuuden hyödyt
Ympäristöystävällinen työpaikka, digitalisaatiota tukeva työkulttuuri, osaamisen ja yhteistyön johtaminen.
Arvovaltainen tuomaristo valitsi finalistit
Kilpailun finalistit valitsi arvovaltainen tuomaristo, joka kiinnitti kilpailutöitä arvioidessaan huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
- Ratkaisulla on ollut positiivinen vaikutus liiketoimintaan tai sen avulla on voitu pienentää kustannuksia ja säästää aikaa luopumalla manuaalisista työvaiheista.
- Ratkaisu on auttanut organisaatiota pienentämään toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia ja vauhdittanut kestävää kehitystä.
- Ratkaisussa on hyödynnetty moderneja työn tekemisen muotoja, sähköisiä prosesseja, tekoälyä tai IoT-järjestelmiä, optimoitu energiankäyttöä tai toimitusketjujen hallintaa tai pienennetty it-infrastruktuurin ympäristö- tai ilmastokuormitusta.
Voittava ratkaisu hyödyntää digitalisaatiota luovasti, tuottavasti sekä edistää kestävää kehitystä.
Sarjoja on kaksi: yksityiset yritykset ja julkishallinto.
Voittajat paljastetaan ja palkitaan Atea Focus -tapahtuman gaalassa 3.11.2022 Helsingin Messukeskuksessa.
Kilpailun tuomariston esittely
Kilpailun tuomaristo koostui huippuasiantuntijoista, jotka toimivat digitalisaation puolestapuhujina omilla aloillaan. Tuomarit kokoontuvat kilpailun hakuajan umpeuduttua ja valitsevat kolme finalistityötä per sarja.
Lue, mitä tuomariston jäsenet kilpailulta odottavat!
Outi Valkama
Projektipäällikkö Tampereen kaupunki
Outi Valkama johtaa Tampereen uutta älykaupunkihanketta, joka käynnistyy vuonna 2022. Hän työskentelee myös Tampereen kaupungin Tampere Junior -kehitysohjelmassa, jonka tavoite on lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen kaupungin eri asuinalueilla. Hanke kehittää kunnan ja eri toimijoiden kykyä hyödyntää reaaliaikaista dataa tekoälyn avulla ja se vie tiedolla johtamisen aluetasolle asti.
Benjamin Särkkä
Kyberturvapalveluista vastaava johtaja, Loihde Trust
Benjamin Särkkä on tullut tunnetuksi erityisesti tietoturvauhkia etsivänä valkohattuhakkerina ja Disobey-hakkeritapahtuman perustajana. It-media Tivi valitsi Särkän Vuoden 2020 Tivi-vaikuttajaksi. Tunnustuksen perusteena oli, että Särkkä on herättänyt ihmisiä ajattelemaan turvallisuutta ja edistänyt tietoturvatietoisuutta sekä sen tilaa koko suomalaisessa yhteiskunnassa.
Juha Sihvonen
Atea Finland Oy:n toimitusjohtaja
Juha Sihvonen on Atea Finland Oy:n toimitusjohtaja, jonka sydäntä lähellä ovat digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä strateginen johtaminen ja organisaation kehittäminen. Hänen aikanaan Atea on kasvanut kokonaisvaltaiseksi IT-ratkaisujen toimittajaksi, joka auttaa asiakkaita heidän digitaalisella matkallaan.
Marianne Heikkilä
Marttaliiton pääsihteeri
Marianne Heikkilä on helsinkiläinen järjestöjohtaja, Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja ja rovasti. Hän toimii puheenjohtajana valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnassa, jonka tavoitteena on olla yhteistyö- ja vuoropuhelukanava kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, eri viranomaisten ja julkisten palveluiden digitalisoinnista vastaavan valtiovarainministeriön välillä. Heikkilä toimii myös lukuisten järjestöjen ja säätiöiden hallituksissa. Hän on mukana mm. Sininauha Oy:n, Parisuhdekeskus Katajan, Suomen Mentoreiden, Väestönsuojelusäätiön, Jane ja Aatos Erkon säätiön ja Lähitapiolan hallintoneuvostossa sekä Lasten ja nuorten keskuksen hallituksessa. Lisäksi hän on ollut perustamassa Vauvanpäivää ja toimii Kuluttajaliiton varapuheenjohtajana sekä Lauttasaaren seurakuntaneuvostossa. Heikkilä on myös tietokirjailija, luennoitsija ja blogisti. Hän mentoroi nuoria työelämään ja on ollut Vantaan Hakunilassa nuorisotyöstä vastaava pastori, Kirkkopalveluissa viestinnän johtaja sekä Kirkon Ullkomaanavussa kotimaantyön johtaja. Marianne Heikkilä oli mukana, kun suomalaiset johtajanaiset perustivat vuonna 2007 Naisten Pankin vahvistamaan kehitysmaiden naisten toimeentuloa, yrittäjyyttä, oikeuksia ja osallisuutta.
Harri Junttila
Päätoimittaja, Alma Talentin tekniikka- ja ict-lehdet
Päätoimittaja Harri Junttila on seurannut suomalaista it- ja teknologiasektoria journalistina yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on työskennellyt ennen Alma Talentin tekniikkalehtien päätoimittajuutta (2020-) monissa eri journalistisissa tehtävissä muun muassa Tivissä, Mediuutisissa ja Talouselämässä. Tekniikka&Talouden toimituspäällikkönä hän työskenteli vuosina 2011-19. Journalistisen työnsä lisäksi Junttila on toiminut muun muassa Startup Saunan valmentajana. Hän on mukana työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -hankkeessa ja Tekniikan Akatemia -säätiön tiede- ja innovaatiovaliokunnassa sekä Millennium Innovation Forum 2022 -tapahtuman järjestelytoimikunnassa.
Masa Peura
OP:n arjen talouden palveluista vastaava johtaja
Masa Peura työskentelee finanssialan digitalisaation parissa. Hän toimii finanssiryhmä OP:lla OP Vähittäisasiakkuudet Oy:n toimitusjohtajana ja vähittäispankkitoiminnan johtoryhmän jäsenenä arjen talouden palveluista vastaavana johtajana.
Kuuden vuoden finanssialan kokemuksen lisäksi Peuralla on yli kymmenen vuoden kokemus media-alalta, ja Sanomassa hän työskenteli strategia- ja digijohtajana lähes kaikkien yhtiön media-alustojen parissa. Työuransa aikana hän on työskennellyt useiden kasvuliiketoimintojen parissa, toteuttanut parikymmentä yritysjärjestelyä sekä toiminut kymmenen eri yhtiön hallituksissa, joista tällä hetkellä aktiivisena on Exove Oy.
Janne Tägtström
Toimitusjohtaja Cisco Suomi & Baltia
Liian monesti digitalisaatiota katsotaan väärästä näkökulmasta. Usein motivaationa digitaalisille ratkaisuille on oman toiminnan tehostaminen, vaikka todellisuudessa pitäisi ajatella sitä, millainen kokemus ihmiselle annetaan. Eli kuinka minä, sinä tai hän tämän kokee – ja mitä hyötyä siitä saadaan. Mielestäni juuri se on tärkein arviointikriteeri, vaikka toki teknisen taustan omaavana ihmisenä kiinnitän huomiota myös tekniseen puoleen, kuten automatisointiin ja tietoturvan toteutumiseen.
Meillä on valtava määrä innovaatioita ja kyvykkyyttä digitaalisessa maailmassa. Niiden avulla voimme päästä eteenpäin niin yksilöinä, organisaatioina kuin yhteiskuntanakin. Uskon, että digitalisaatio on teollistumisen kaltainen liike; sen avulla voimme saavuttaa seuraavan askeleen kohti tasa-arvoista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa, jossa kaikilla on samanlaiset mahdollisuudet menestyä.
Annan kilpailuun osallistumista miettiville saman neuvon kuin omille lapsilleni: älä päätä valmiiksi muiden puolesta, mitä he ajattelevat. Osallistumalla saat vähintäänkin arvokasta palautetta asiantuntijoilta omasta työstäsi.
Motto – Älä päätä valmiiksi muiden puolesta
Vuoden digitaalisin teko - kilpailussa mukana
