Siirry sisältöön
24-01-2020

Hyvinvointi parantaa oppimisen edellytyksiä

Mitä on hyvinvointi koulussa ja mitataanko sitä? Miten teknologia voi tukea hyvinvointia koulussa ja työpaikalla? Millainen on tulevaisuuden koulu? Näistä aiheista keskusteltiin Atean ja Lenovon hyvinvointi-illassa, Lontoon Bett-messujen oheisohjelmassa yhdessä parinkymmenen suomalaisen opettajan ja rehtorin kanssa.

Atea järjesti hyvinvointiteemaisen round table -keskustelun osana kattavaa ohjelmaa opetusalan suurimmilla messuilla Lontoossa. Tilaisuudessa aiheen alustajana toimi Wivi Lönnin koulun apulaisrehtori Tommi Savikko. Paikalla tilaisuudessa oli parikymmentä opetusalan päättäjää, opettajaa ja rehtoria eri puolilta Suomea.

Alustuksessaan Tommi Savikko avasi kokemuksiaan Atea Smart School -pilottiprojektista, jossa mitattiin hyvinvointia sekä sensoreiden keräämän datan avulla että hyvinvointikyselyillä. Mittaukseen valittiin erilaisia luokkatiloja, joiden ilmanlaatua, melutasoa ja kosteutta mitattiin sensoreiden avulla. Lisäksi kerättiin tietoa mobiiliapplikaation avulla oppilaille ja opettajille suunnatulla hyvinvointikyselyllä. Mittauksilla kerätty data visualisoitiin infotauluille ja sen avulla pyrittiin tekemään hyvinvoinnin osatekijät näkyväksi oppilaille ja opettajille.

Ota hyöty irti mittaamisesta

Keräämällä ja visualisoimalla dataa saadaan reaaliaikaista tietoa päätöksenteon tueksi ja päästään mutu-tuntumasta dataohjattuun päätöksentekoon. Tampereella huomattiin projektin ennakoimattomana, mutta  positiivisena seurauksena se, että oppilaat ja opettajat alkoivat spontaanisti käydä keskustelua hyvinvoinnista ja kiinnittivät huomiota siihen, miten he olivat nukkuneet tai olivatko he syöneet aamupalaa. Projekti poiki myös konkreettisia toimintatavan muutoksia. Kyselystä selvisi esimerkiksi, että oppilaat kokivat, etteivät he ole saaneet vaikuttaa koulun sääntöihin ja tilanne päästiin korjaamaan.

Tommi Savikon alustuksen jälkeen käytiin keskustelua pöydissä muun muassa siitä, millä tavoin hyvinvointia seurataan kouluissa tällä hetkellä. Monissa kouluissa on erilaisia mittauksia, mutta näitä mittauksia yhdistää se, että mittaukset tehdään kyselyinä kerran-pari vuodessa, tuloksia ei välttämättä visualisoida ja osallistujille oli epäselvää, kuinka systemaattisesti tuloksia hyödynnetään ja mihin toimenpiteisiin ne johtavat. Keskustelussa nousi esiin, että vastaukset olisivat mahdollisesti luotettavampia, jos kysyttäisiin vain yksi tai kaksi kysymystä kerrallaan. Pitkässä kysymyspatteristossa saattaa vastaaja väsähtää eikä enää jaksa vastata viimeisiin kysymyksiin.

Kiinnostavaa oli kuulla suoraan opettajilta ja rehtoreilta toiveita siitä, mitä he haluaisivat tulevaisuudessa pystyä mittaamaan. Opettajia kiinnostaisi esimerkiksi mitata sitä, kuinka suuri osa työajasta kuluu Wilman päivittämiseen. Toinen idea oli seurata motivaation muutosta päivän mittaan eli millä motivaatiolla opiskelija tulee kouluun ja minkälaisella motivaatiolla lähtee kotiin.

Mitä kouluhyvinvointi tarkoittaa?

Tilaisuudessa käytiin läpi myös illan teeman konkreettista merkitystä: mitä on hyvinvointi koulussa. Kouluhyvinvoinnin määritelmä kuvailtiin kattavasti fyysiseksi ja psyykkiseksi turvallisuudeksi. Se on sitä, että voi olla oma itsensä. Hyvinvointi muodostuu aidoista kohtaamisista, siitä että muistetaan katsoa silmiin ja kysyä, mitä kuuluu. Hyvinvointi lisääntyy, kun kaikki tietävät mitä tehdä. Erityisesti isoissa kouluissa selkeät ja toimivat prosessit ovat tärkeitä hyvinvoinnille. Opettajan hyvinvoinnissa nousi esiin hyvän sisäilman merkitys. Opettajien hyvinvointi on tärkeää, koska hyvällä fiiliksellä kouluun saapuva opettaja saa oppilaatkin helpommin innostumaan.

Näin Atea Smart School edistää hyvinvointia kouluissa

Atea Smart School -konseptissa hyvinvointia mitataan käyttäjien päätelaitteisiin asennettavalla Wellbeing-sovelluksella. Käyttäjät vastaavat vaihtuviin, hyvinvoinnin asiantuntijoiden laatimiin kysymyksiin muutamia kertoja päivässä. Käyttäjiä aktivoimalla heidät saadaan kiinnostumaan omasta hyvinvoinnistaan ja samalla kerättyä hyödynnettävää tietoa koulun johdolle ja päättäjille. Valmiiden kysymysten lisäksi oppilaitos voi lisätä sovellukseen omia kysymyksiään.