Siirry sisältöön

Ilmoita ratkaisusi Vuoden digitaalisin teko 2022 -kilpailuun!

Vuoden digitaalisin teko -kilpailu on jälleen käynnissä. Mukaan voi ilmoittaa digitaalisia palveluita tai ratkaisuja, jotka vaikuttavat positiivisesti käyttäjiensä työhön, liiketoimintaan tai koko yhteiskuntaan sekä edistävät kestävää kehitystä. Kilpailuun voivat ilmoittautua sekä yritykset että julkishallinnon organisaatiot. 

Vuoden digitaalisin teko -kilpailu tuo esiin yrityksiä ja organisaatioita, jotka ovat onnistuneet hyödyntämään toiminnassaan digitalisaatiota luovasti ja tuloksekkaasti. Ratkaisun avulla on saatettu uudistaa prosesseja, parantaa työn tai palvelun laatua, tehostaa toimintaa tai sen avulla on ehkä luotu entistä parempi ja mielekkäämpi työskentely-ympäristö.

Kilpailuun voi ilmoittaa digitaalisia tekoja, jotka on toteutettu 1.1.2020–31.12.2021.

Mikä on digitaalinen teko?

Vuoden digitaalisin teko 2022 -kilpailussa arvostetaan digitaalisia ratkaisuja, jotka ovat vaikuttaneet yrityksen tai organisaation toimintaan positiivisesti. Toteutettu teko voi olla pieni tai suuri. Ei siis kannata epäröidä: tarjoa omaa tekoanne ehdolle! Digitaalinen teko voi liittyä seuraaviin aihealueisiin:

 

Käyttäjäkokemus

Odotusten ylittäminen digitaalisessa työpaikassa, yhteistyön mahdollistaja, työnantajamielikuvan parantuminen.

Työ- tai opiskeluympäristö

Työ- tai opiskeluympäristön Al- ja IoT-ratkaisut, virtuaalitodellisuus ja sen hyödyt. Analytiikka, mittaaminen ja optimointi.

Tuottavuus

Nykyaikaisen verkon ja tietoturvan hyödyt, pilvi- ja konesaliratkaisut, jatkuvat palvelut ja asiantuntijapalvelut.

Asiakaskokemus

Teknologia-alusta ja IT-infra asiakaskokemuksen tukena ja datan hyödyntäminen asiakaskokemuksen tehostamisessa.

Digitaalisuuden hyödyt

Ympäristöystävällinen työpaikka, digitalisaatiota tukeva työkulttuuri, osaamisen ja yhteistyön johtaminen.

Arvovaltainen tuomaristo valitsee finalistit

Kilpailun finalistit valitsee arvovaltainen tuomaristo, joka kiinnittää kilpailutöitä arvioidessaan huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

  • Ratkaisulla on ollut positiivinen vaikutus liiketoimintaan tai sen avulla on voitu pienentää kustannuksia ja säästää aikaa luopumalla manuaalisista työvaiheista.
  • Ratkaisu on auttanut organisaatiota pienentämään toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia ja vauhdittanut kestävää kehitystä.
  • Ratkaisussa on hyödynnetty moderneja työn tekemisen muotoja, sähköisiä prosesseja, tekoälyä tai IoT-järjestelmiä, optimoitu energiankäyttöä tai toimitusketjujen hallintaa tai pienennetty it-infrastruktuurin ympäristö- tai ilmastokuormitusta.

Voittava ratkaisu hyödyntää digitalisaatiota luovasti, tuottavasti sekä edistää kestävää kehitystä.

Sarjoja on kaksi: yksityiset yritykset ja julkishallinto.

Kilpailutöitä voi ilmoittaa mukaan elokuun loppuun 2022 asti. Tuomaristo valitsee finalistit syyskuun loppuun mennessä. Kilpailun voittajat valitaan kaikille avoimella yleisöäänestyksellä, johon voi osallistua tällä sivustolla. Pidä siis sivujamme silmällä! Voittajat paljastetaan ja palkitaan Atea Focus -tapahtuman gaalassa 3.11.2022 Helsingin Messukeskuksessa.


Kilpailun tuomariston esittely

Kilpailun tuomaristo koostuu huippuasiantuntijoista, jotka toimivat digitalisaation puolestapuhujina omilla aloillaan. Tuomarit kokoontuvat kilpailun hakuajan umpeuduttua ja valitsevat kolme finalistityötä per sarja.

Lue, mitä tuomariston jäsenet kilpailulta odottavat!  

Outi Valkama
Projektipäällikkö Tampereen kaupunki

Outi Valkama johtaa Tampereen uutta älykaupunkihanketta, joka käynnistyy vuonna 2022. Hän työskentelee myös Tampereen kaupungin Tampere Junior -kehitysohjelmassa, jonka tavoite on lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen kaupungin eri asuinalueilla. Hanke kehittää kunnan ja eri toimijoiden kykyä hyödyntää reaaliaikaista dataa tekoälyn avulla ja se vie tiedolla johtamisen aluetasolle asti. 

Benjamin Särkkä
Kyberturvapalveluista vastaava johtaja, Loihde Trust

Benjamin Särkkä on tullut tunnetuksi erityisesti tietoturvauhkia etsivänä valkohattuhakkerina ja Disobey-hakkeritapahtuman perustajana. It-media Tivi valitsi Särkän Vuoden 2020 Tivi-vaikuttajaksi. Tunnustuksen perusteena oli, että Särkkä on herättänyt ihmisiä ajattelemaan turvallisuutta ja edistänyt tietoturvatietoisuutta sekä sen tilaa koko suomalaisessa yhteiskunnassa.

Janne Tägtström
Toimitusjohtaja Cisco Suomi & Baltia

Janne Tägtström on Cisco Suomen ja Baltian konffaava toimitusjohtaja. Vankka ymmärrys digitalisaation vaatimista kyvykkyyksistä, arkkitehtuureista ja teknologioista yhdistyy jatkuvaan haluun oppia ja kehittää liiketoiminta ja ihmisläheisiä ratkaisuja. Innovoida, Inspiroida ja Haastaa olemassa olevat ratkaisut, yhdessä ja positiivisella friktiolla.

Motto – Yhdessä olemme enemmän

 

Marianne Heikkilä

Marianne Heikkilä
Marttaliiton pääsihteeri

Marianne Heikkilä on helsinkiläinen järjestöjohtaja, Marttaliiton pääsihteeri, Martat-lehden päätoimittaja ja rovasti. Hän toimii puheenjohtajana valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnassa, jonka tavoitteena on olla yhteistyö- ja vuoropuhelukanava kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, eri viranomaisten ja julkisten palveluiden digitalisoinnista vastaavan valtiovarainministeriön välillä. Heikkilä toimii myös lukuisten järjestöjen ja säätiöiden hallituksissa. Hän on mukana mm. Sininauha Oy:n, Parisuhdekeskus Katajan, Suomen Mentoreiden, Väestönsuojelusäätiön, Jane ja Aatos Erkon säätiön ja Lähitapiolan hallintoneuvostossa sekä Lasten ja nuorten keskuksen hallituksessa. Lisäksi hän on ollut perustamassa Vauvanpäivää ja toimii Kuluttajaliiton varapuheenjohtajana sekä Lauttasaaren seurakuntaneuvostossa. Heikkilä on myös tietokirjailija, luennoitsija ja blogisti. Hän mentoroi nuoria työelämään ja on ollut Vantaan Hakunilassa nuorisotyöstä vastaava pastori, Kirkkopalveluissa viestinnän johtaja sekä Kirkon Ullkomaanavussa kotimaantyön johtaja. Marianne Heikkilä oli mukana, kun suomalaiset johtajanaiset perustivat vuonna 2007 Naisten Pankin vahvistamaan kehitysmaiden naisten toimeentuloa, yrittäjyyttä, oikeuksia ja osallisuutta.

 

Harri Junttila
Päätoimittaja, Alma Talentin tekniikka- ja ict-lehdet

Päätoimittaja Harri Junttila on seurannut suomalaista it- ja teknologiasektoria journalistina yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Hän on työskennellyt ennen Alma Talentin tekniikkalehtien päätoimittajuutta (2020-) monissa eri journalistisissa tehtävissä muun muassa Tivissä, Mediuutisissa ja Talouselämässä. Tekniikka&Talouden toimituspäällikkönä hän työskenteli vuosina 2011-19. Journalistisen työnsä lisäksi Junttila on toiminut muun muassa Startup Saunan valmentajana. Hän on mukana työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0 -hankkeessa ja Tekniikan Akatemia -säätiön tiede- ja innovaatiovaliokunnassa sekä Millennium Innovation Forum 2022 -tapahtuman järjestelytoimikunnassa.

 

Masa Peura
OP:n arjen talouden palveluista vastaava johtaja

Masa Peura työskentelee finanssialan digitalisaation parissa. Hän toimii finanssiryhmä OP:lla OP Vähittäisasiakkuudet Oy:n toimitusjohtajana ja vähittäispankkitoiminnan johtoryhmän jäsenenä arjen talouden palveluista vastaavana johtajana.

Kuuden vuoden finanssialan kokemuksen lisäksi Peuralla on yli kymmenen vuoden kokemus media-alalta, ja Sanomassa hän työskenteli strategia- ja digijohtajana lähes kaikkien yhtiön media-alustojen parissa. Työuransa aikana hän on työskennellyt useiden kasvuliiketoimintojen parissa, toteuttanut parikymmentä yritysjärjestelyä sekä toiminut kymmenen eri yhtiön hallituksissa, joista tällä hetkellä aktiivisena on Exove Oy.

 

Atea Finlandin toimitusjohtaja Juha Sihvonen

Juha Sihvonen
Atea Finland Oy:n toimitusjohtaja

Juha Sihvonen on Atea Finland Oy:n toimitusjohtaja, jonka sydäntä lähellä ovat digitalisaation tuomat mahdollisuudet sekä strateginen johtaminen ja organisaation kehittäminen. Hänen aikanaan Atea on kasvanut kokonaisvaltaiseksi IT-ratkaisujen toimittajaksi, joka auttaa asiakkaita heidän digitaalisella matkallaan.

Vuoden digitaalisin teko - kilpailussa mukana

Yhteistyökumppanit logot

Tutustu edellisiin digitaalisimman teon voittajatekijöihin

Vuoden digitaalisin teko 2019 -kilpailun julkishallinnon sarjan voittaja oli Keuda

Julkishallinto

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä: Lisätyn todellisuuden ratkaisut ammatillisessa koulutuksessa

Tuomariston perustelut:
”Moderni teknologia on tuotu perusoppimiseen ja sellaisiin käytännön ammatteihin, joissa sitä ei ole tyypillisesti käytetty. Ratkaisu tukee uudenlaisia oppimistapoja ja oppimateriaalien digitalisoitumista. Se palvelee myös erilaisia oppijoita, sillä se mukautuu oppijan tarpeisiin. Hanke sopii hyvin nykyajan oppimiseen, joka ei ole vain valmiin sisällön omaksumista vaan tiedon rakentamista. Tästä voisi kehittää myös vientituotteen.”

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda aloitti yhteistyön lisätyn todellisuuden ja kolmiulotteisen mallintamisen kasvuyritys 3DBearin kanssa vuonna 2016. Lisätyllä todellisuudella voi nyt rikastaa opiskelua esimerkiksi taide-, puutarha-, sisustus- ja autoalalla.

Jotta mahdollisimman moni opiskelija on voinut kokeilla teknologiaa helposti, suurin osa lisätyn todellisuuden soveltamisesta on tapahtunut älypuhelin- tai tablettisovelluksen avulla. Tulevaisuudessa Keudaan hankitaan lisää myös Hololens-laseja.

Vuoden digitaalisin teko 2019 -kilpailun yksityisten yritysten sarjan voittaja oli Sadex

Yksityiset yritykset

Sadex Oy: Liiketoiminta manuaalisesta digitaaliseksi

Tuomariston perustelut:
”Hieno esimerkki siitä, miten digitalisaatio tulee ymmärtää. Se ei ole vain teknologian käyttöönottoa vaan koko toiminnan läpäisevä muutosprosessi. Yrityksen toimiala on kaikkea muuta kuin digitaalinen, mutta muutosprosessi on ulotettu asiakkaasta töiden aikatauluttamiseen ja materiaalitilauksiin. Näin syntyi arkkitehtuuri, joka palvelee kaikkia sidosryhmiä ja parantaa olennaisesti yrityksen kilpailukykyä.”

Kotimainen perheyritys kehittää, myy ja asentaa sadevesijärjestelmiä sekä kattoturva- ja tikastuotteita. Manuaalinen ja paperimallinen toiminta ja palveluketju muutettiin onnistuneesti täysin digitaaliseksi. Sadexissa digitalisointityöhön ryhdyttiin purkamalla kaikki työprosessit osiin. Arkipäivien kulku käytiin läpi askel askeleelta – joka näkökulmasta työnjohdosta asentajiin. Syntyi toiminnanohjausjärjestelmä SadexMap. Sen avulla työnjohto pitää huolta, että kaikilla on töitä tasaisesti, työmaalle mennään oikeaan aikaan ja sinne tilataan tarvittavat välineet. Myyjät kartoittavat sovelluksella mahdollisia kohteita ja vastaanottavat tilauksia, asentaja taas näkee omalta tabletiltaan, millaisia kohteita kullakin viikolla on luvassa. Myös asiakkaille tiedottaminen työmaista onnistuu mistä vain.