Tuhat silmää – Yksi lause

Cisco on ollut vahva toimija näkyvyyden merkityksen korostajana omien hallinta- ja valvontaratkaisuidensa kautta jo vuosia. Jo 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana ”Network as a Sensor” tuotteet näkivät päivänvalon. Miksi tämä näkyvyyden hyödyntäminen ja sitä kautta informaation moniulotteinen käsittely, esimerkiksi sovellusten optimoinnin tai jopa riskienhallinnan kautta ei ole arkipäivää? Teknologian historian valossa on monesti käynyt niin, että tekniikan keksijä ei ole se taho, joka siitä on parhaiten hyötynyt. Uskallan väittää, että tilanne on muuttumassa. Ongelman esittämiseen ja erityisesti sen ratkaisemiseen ei tarvitse aina olla überguru korkeilla sertifioinneilla.

Sovellusten kompleksisuus vaatii erityistoimia

Kuluttajat ja yritykset ovat huomanneet, että kaikkeen on olemassa sovellus. Erityisesti on kannustettu perinteisiä yrityksiä lähtemään ohjelmistoliiketoimintaan. Uusia sovelluksia tulee kuin sieniä sateella. API-rajapinnat ja tiedonhallinta/tiedolla johtaminen on digitalisen liiketoiminnan ydintä, jota käytännössä suuryritykseltä oletusarvoisesti odotetaan. Kun sovellusten kirjo kasvaa, niin samalla kasvaa myös sovellusten toteutusmalli. Oma konesali ei ole enää oletuksena paras toteutusmalli. Multipilvi-, kontti- ja FaaS -pohjaiset sovellukset ovat täysin käytettävissä uudelle sovellukselle.

Entäpäs kun tulee tilanne, jossa en edes tiedä missä juuri tällä hetkellä sovellukseni työkuormaa ajetaan? Sehän vaatisi tuhat silmää, jotta voitaisiin havainnoida sovelluksen kommunikaatio käyttäjältä kaikkien tietoliikennepolun varressa olevan kokonaisuuden valvontaan. No tämä on saatavilla, mutta hyväkään työkalu ei ratkaise pääongelmaa, eli kysymystä siitä mitä pitäisi valvoa, miten ja mitä sillä tiedolla teen? Tässäkin osaavalla kumppanilla on keskeinen rooli.

Tekoälyä vailla siementä

Osallistuin helmikuussa Cisco Live -tapahtumaan Amsterdamissa. Tekoälystä oli kaikkiaan 76 luentoa saatavilla. Moni valmistaja on käyttänyt tekoälyyn liittyviä menetelmiä, ennen kuin niistä tuli 2020-luvun yksi merkittävimmistä kehitystä vauhdittavista asioista. Varmaan jokainen meistä IT-alalla olevista ihmisistä on tutustunut jollakin tasolla generatiivisen tekoälyn hedelmiin. Markkinoilla on tarjolla niin sanotusti kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista ratkaisua. Eli jokainen valmistaja hyödyntää tekoälyä johonkin.

Mielestäni erinomainen työkalu ei tee valmista kokonaisuutta. Eli siltikin organisaatioiden on muodostettava mielikuva ja käytäntö siitä mihin tekoälyä käytetään? Eli mikä on itse ongelma, mitä halutaan ratkaista tai miten sitä käsitellään? Datamassojen käsittely on varmasti tekoälyn keskeinen leikkikenttä, mutta monesti historiassa hienot ohjelmistot ja ominaisuudet on jätetty käyttämättä, kun organisaatio ei löydä niille relevanttia käyttöä. No tähän taitaa tulla muutos. Kiitos tekoälyn.

AI Assistant – kysymysten uusi voima

Kielimallin yhdistäminen monitorintiin, informaation etsimiseen, ohjeistukseen ja ennen kaikkea eri sääntöjen luomiseen on valtava voimia. Se, että voidaan pyytää useammalta järjestelmältä vaikkapa useiden suodatuskriteerien määrittelemä tietoliikenteen salliminen tai kieltäminen yhdellä lauseella, on mielestäni käänteentekevää. Eli voit pyytää usealla tasolla apua ja tekoälypohjainen hallintaohjelmisto luo sinulle esimerkiksi valmiiksi kompleksiset säännöt. Tämä säästää merkittävällä tavalla aikaa ja ennen kaikkea luo uuden tavan lähestyä ongelmia.

Cisco AI Assistant for Security -tuotteeseen kannattaa tutustua. Ainakin vanhan palomuurimiehen suu loksahti reilusti auki, kun ymmärsin miten tämä nopeuttaa asioita. Ja ennen kaikkea asioita voi kysyä ja lähestyä eri tavalla. Tässä minusta on uusi raikas tuuli pääkäyttäjien kannalta. Kaikkea ei tarvitse hahmottaa pääkopassa, vaan asioita voi pyytää laajempina kokonaisuuksina ja ennen kaikkea – kysyä.

Sovelluskuiskaajat pelintekijöinä.

Vaikka tekoäly säästää aikaa ja jopa tekee tietyt työsuoritteet ihmisten tekeminä tarpeettomiksi, ei tulevaisuus ole pääkäyttäjien kannalta synkkä. Edelleen jonkun täytyy olla organisaation sovelluskuiskaaja. Joku, joka oikeasti tietää miten sovelluksen kuuluu toimia ja miten sitä lähteä kehittämään uusilla menetelmillä.

Tekoäly ei ratkaise kaikkea mutta on raivokas renki tekemään työtä, kun siltä kysytään oikeita asioita. Tämä juontaa mielestäni nerokkaaseen kommenttiin asiakastilanteessa, jossa esittelin silloista ”Stealthwatch” -tuotetta ja sanoin: ” Tällä voi tehdä vaikka mitä”. Asiakkaan vastakysymys oli: ”Niin anteeksi, mikä on vaikka mitä?”. Tässä tilanteessa ymmärsin, että työkalun esitteleminen ilman liiketoiminnan ankkurointia tarpeeseen ei ole järkevää tehdä. Eli edelleen tarvitaan ammattitaitoinen osaaja, joka osaa valjastaa tekoälyn tekemään asiakkaan liiketoiminnan kannalta oikeita asioita. Eiköhän meitä kumppaneita tarvita vieläkin, kuiskaamaan tai tarvittaessa vaikka huutamaan.

Kirkasta kevättä kaikille.