Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeessa vangit voivat opiskella, ilmoittautua vankilan aktiviteetteihin ja oppia digitaalisia taitoja selliin sijoitetun päätelaitteen avulla. Älyvankilaa aiotaan pilotoida lokakuussa 2020 aukeavassa Hämeenlinnan naisvankilassa.
Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka kertoo, että Suomen vankilatoiminnasta huolehtivan Rikosseuraamuslaitoksen yhtenä tavoitteena on edistää vankien rikoksetonta elämää vapautumisen jälkeen. Älykäs vankila -hanke on yksi keino tämän tavoitteen edistämiseksi.
”Kun sellin ovet menevät illalla kiinni, vangilla on paljon omaa aikaa. Silloin hän voi sellipäätteen avulla hoitaa asioitaan tai opiskella. Jos vangilla ei ole nyky-yhteiskunnassa tarvittavia digitaalisia taitoja, riskinä on, että rikollista elämää ylläpitävä syrjäytymiskehitys pääsee jatkumaan.”
Suomalaisen vangin elämä on harvemmin pelkkää sellissä istumista. Useimmiten sellien ovet avataan aamuisin, jolloin vangit suuntaavat opiskelemaan, töihin tai muiden aktiviteettien pariin.
Vankilassa suoritetaan peruskoulun ja lukion kursseja sekä ammattiopintoja. Osa vangeista osallistuu työtoimintaan, johon kuuluu esimerkiksi puu- ja metallitöitä sekä vankilan arkeen liittyvää siivous- ja keittiötyötä.
Digitalisaatiolla koulutustarjonnan muurit alas
Henkilökohtaisten älylaitteiden ansiosta vankiloiden kuntoutusaktiviteetit eivät enää ole vankiloiden fyysisten muurien takana, vaan vangit voivat hyödyntää verkkoyhteyden ansiosta aiempaa laajempaa koulutustarjoamaa.
”Älyvankila tukee myös yhdenvertaisuus- ja saavutettavuusperiaatetta. Kaikilla kansalaisilla pitää olla käytössään samat yhteiskunnalliset palvelut, vaikka he olisivat suorittamassa vankeustuomiota”, Puolakka sanoo.
Vanki voi asioida sellipäätteellä vankilan sisäisessä verkossa ja rajoitetusti avoimessa internetissä. Ulkoisesta verkosta vankien käytössä ovat muun muassa Kelan ja A-klinikan sivut.
Tavoitteena vankilakulttuurin muutos
Älyvankilaa aiotaan pilotoida lokakuussa 2020 aukeavassa Hämeenlinnan naisvankilassa. Sitä ennen kahta eri päätelaitemallia testataan touko-kesäkuussa 2019 Hämeenlinnan ja Turun vankiloissa.
”Tällä hetkellä kaikissa vankiloissa on käytössä sähköisen asioinnin työasemat, eli yhteiskäyttöiset työasemat, joiden avulla vangit voivat hoitaa asioitaan ja harjoittaa digitaitojaan. Henkilökohtainen sellipääte on jatkoa tälle kehitykselle”, Puolakka kertoo.
Älykäs vankila -hankkeen tavoitteena on myös vankilakulttuurin muutos. Monet vankiloiden sisäiset asiat, kuten yhteydenotot vankilaviranomaisille, hoidetaan yhä paperilla. Sellipäätteiden ansiosta vangit voivat hoitaa ajanvaraukset ja yhteydenotot aiempaa sujuvammin.
”Kuntouttava toiminta tuo tuloksia”
Rikosseuraamuslaitos vastaa Suomen 26 vankilasta ja noin 3 000 vangista. Noin puolet ensikertalaisista kärsii elämänsä aikana enemmän kuin yhden vankeustuomion.
Puolakan mukaan suurin osa vangeista päätyy kuitenkin jossain vaiheessa rikoksettomaan elämään. Pieni ryhmä ei onnistu koskaan katkaisemaan rikoskierrettään. Syynä voivat olla liian syvä sitoutuminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai paha päihdeongelma.
Suomessa aktiviteeteista ja kuntoutuksesta koostuvaa vangeille suunniteltua kokonaisuutta kutsutaan rikoksettoman elämän oppimisympäristöksi. Tavoitteena ei siis ole, että vankilassa olisi mahdollisimman kurjaa.
”Mikään tutkimustulos ei tue sitä, että rikoksia voitaisiin vähentää tekemällä vankien olot ikäviksi. Kuntouttava ja aktivoiva vankilatoiminta ovat tuoneet huomattavasti parempia tuloksia”, Puolakka sanoo.
