53 paikkakuntaa, tuhat maatilaa ja 200 lomittajaa. Vuoden 2022 alussa aloittaneen Etelä-Suomen lomituspalvelujen toimialue on niin laaja, että ilman nykyaikaisia digitaalisia ratkaisuja sitä ei voisi hallita. Oppeja halutaan myös jakaa eteenpäin.
Kun maatalouslomittaja Taru Wahlroos kaartaa sysmäläisen maitotilan pihaan, tärkeänä työvälineenä haalarin taskussa kulkee älypuhelin. Siitä Wahlroos on aiemmin aamulla tarkistanut työvuoronsa. Ruudun napautuksella hän kuittaa työvuoron alkaneeksi ja aloittaa tiiviin työrupeaman navetassa. Samalla tieto työpäivän alkamisesta tallentuu Etelä-Suomen lomituspalvelujen järjestelmään. Jos työpäivä venyy esimerkiksi eläimen sairastumisen takia, lomittaja laittaa puhelimellaan järjestelmään tiedon jatkoajasta. Jos päivän venymistä ei muista ilmoittaa, turvallisuuspalvelun edustaja kysyy viestillä, onko kaikki kunnossa.
Taskussa kulkeva työturvallisuusjärjestelmä on vain yksi esimerkki Etelä-Suomen lomituspalvelujen toiminnan digitalisoitumisesta.
Vuoden 2022 alussa aloittanut lomituspalveluyksikkö toimii 53 kunnan ja kaupungin alueella. Se työllistää vakituisesti 200 maatalouslomittajaa ja 20 hallintohenkilöä. Asiakastiloja on yli tuhat ja lomituspäiviä noin 56 000 vuodessa.
”Koska toimialue on näin laaja, kaikki mahdolliset asiat on digitalisoitu. Ilman uutta teknologiaa tätä kokonaisuutta ei olisi mahdollista pyörittää”, Etelä-Suomen lomituspalvelujen lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist sanoo.
Kaikki tieto näkyvillä
Sysmän kunta valikoitui neljä paikallisyksikköä yhdistäneen uuden Etelä-Suomen lomituspalvelujen paikallisyksikön johtoon vuoden 2020 joulukuussa. Vuosi 2021 kului teknisten ratkaisujen suunnittelussa. Digitaalisuutta on hyödynnetty niin hallinnossa kuin lomittajien ja maatalousyrittäjien yhteydenpidossakin.
”Toimialueen laajuuden takia meidän oli pakko luoda mahdollisimman hyvät tekniset välineet yhteydenpitoon. Emme edes harkinneet paikallistoimistojen perustamista, vaan ajatuksena oli alusta asti pyrkiä digitaalisiin ratkaisuihin”, Blomqvist kertoo.
Taloudellista tukea järjestelmän kehitys sai Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melalta. Sysmän kunnan edustajien lisäksi digiratkaisujen kehittämisessä on hyödynnetty ulkopuolisia asiantuntijoita.
Hallinnon kannalta oli tärkeää luoda digitaalinen alusta, jossa lomituksiin liittyvä tieto näkyy reaaliaikaisesti. Lomituspalvelun esihenkilöt työskentelevät pääosin kotitoimistoissa, ja heidän on tärkeää pystyä seuraamaan kokonaisuutta. Uudistuksessa otettiin käyttöön keskitetty asiakaspalvelujärjestelmä, joka sujuvoittaa yhteydenottoja.
Lomitusnetti on jo pidempään käytössä ollut järjestelmä, johon maatalousyrittäjät voivat merkitä lomitustarpeensa ja josta lomittajat näkevät työvuoronsa. Lomittajien aktiivisessa käytössä on myös sovelluksia eri muihin tarpeisiin, kuten pikaviestien lähettämiseen, työturvallisuuden puutteista raportoimiseen, ajokilometrien kirjaamiseen tai työvaatteiden tilaamiseen.
”Esimerkiksi WPro-työturvallisuussovellukseen lomittaja voi kirjata työturvallisuuden läheltä piti -tilanteita. Jos hän on liukastunut käytävällä, tieto tallentuu järjestelmään vakuutusyhtiötä ja jatkoselvittelyä varten.”
Digitaalisuutta hyödynnetään myös yhteisöllisyyden luomiseen. Maatalousyrittäjille ja lomittajille lähetetään uutiskirjeitä Emailerin kautta. Facebookissa ja Instagramissa jaetaan sekä tietoa että tunnelmallisia eläinkuvia.
Tärkeän työn äärellä
Vielä pari vuotta sitten Suomessa toimi 40 lomitusyksikköä. Etelä-Suomen lomituspalvelujen lisäksi vuoden 2022 alussa aloitti kolme muuta suuryksikköä. Vuoden 2023 alussa eletään 12 suuryksikön järjestelmässä.
”Me toimimme pioneereina uudistuksessa. Jaamme muille yhdistyville alueille tietoa, millaisia digitaalisia ratkaisuja meillä on otettu käyttöön”, Taina Blomqvist kertoo.
Hän huomauttaa, että maatalouslomittajien työ on vuosien mittaan muuttunut yhä vaativammaksi ja siinä tarvitaan monenlaista osaamista.
”Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta heidän työnsä on ensiarvoisen tärkeää. Meidän on pidettävä huolta siitä, että viljelijät jaksavat tehdä omaa työtään. Se on välttämätöntä myös Suomen huoltovarmuuden kannalta.”
