AV:n tulevaisuus - vastuullisuutta, turvallisuutta ja elinkaariajattelua

1. Pandemian vaikutukset toimitiloihin

Pandemia teki omat juttunsa, tiedämme kaikki. Ihmiset siirtyivät kotitoimistoille, etätöihin ja pandemian rajoitusten hellittäessä, useat siirtyivät hybridityöhön. Asetelma toi paljon vaatimuksia tekniikoille ja toiminnoille, mikä on pakottanut organisaatioita ja työntekijöitä viimeistään nyt ponnistamaan digiloikkaan. Osalla organisaatioista tahtoa ja mahdollisuuksia oli enemmän, osalla vähemmän. Huolimatta alkutilanteesta, muuntautumista ja sopeutumista tarvitaan edelleen.

Kohta kolme vuotta pandemiaa on takana, asiat ovat monessakin mielessä parantuneet oleellisesti. Takavuosina toimistoilla saattoi olla isoja neuvotteluhuoneita mutta määrällisesti vähemmän kuin nyt. Hybridityöskentelyn myötä varsinkin suurempien neuvotteluhuoneiden tarve on vähentynyt oleellisesti. Tarve pienemmille kokoustiloille tai omaan työskentelyyn tarvittaville, hiljaisemmille tiloille on puolestaan kasvanut.

Toimitiloissa varaudutaan siihen, että yhä useammat toimistolle saapuneet pääsevät pienempiin tiloihin (etä)palaveeraamaan. Aikaa ei haluta kuluttaa siihen, että tyhjiä tiloja etsitään kiireisessä arjessa neuvotteluiden välissä. Pahimmillaan, kun neuvottelutila löytyy, ei esitystekniikka toimikaan. Nykypäivää on tietää jo etukäteen, missä on vapaata tilaa, ketkä kaikki toimistolla tänään ovat, valmius varata neuvottelutilat etukäteen ja luottaa siihen, että esitystekniikka sekä toimitilojen verkko toimii moitteettomasti.

Asioiden hoitaminen etänä tarkoittaa tietenkin ajan ja resurssien säästämistä, tehokkuuden lisääntymistä ja matkustamisen vähenemistä. Tuotelanseerauksia pystytään tekemään etänä videostudiosta käsin tai huolto-ohjeistusta voidaan antaa VR/AR-tekniikalla, mahdollisuudet ovat moninaiset.

Tiesitkö, että Atea on toteuttanut yhdeksi maailman älykkäimmäksi rakennukseksi palkitun, Vallilan YIT Workery+:n Smart Office ratkaisun? Tutustu kokonaisuuteen täällä.

2. AV-ratkaisut, kenen vastuulla ne ovat?

Perinteisesti tietotekniikkaa on hankkinut ja siitä on vastannut organisaatioiden tietohallinto, tai ne ovat olleet käyttäjän erillishankintoja. Järjestelmien yhteen nivoutuessa on entistäkin tärkeämpää, että kokonaisvastuu on jollain, esimerkiksi tietohallinnolla. Tietoverkot voivat olla myös AV-yhteiskäytössä, jolloin mahdollisen vian paikantaminen / kohdentaminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi AV-laitteiden toimintahäiriöt johtuvatkin epästabiilista tietoliikenneverkosta, tai toisinpäin - viallinen tai väärin konfiguroitu AV-laite häiritsee muuta tietoliikennettä. Esitystekniikka on linkittynyt kaikkeen muuhun talo- ja IT-tekniikkaan ja verkkoinfraan. AV:n ja perinteisen IT:n erottaminen tulevaisuudessa on kutakuinkin mahdotonta ja/tai tarpeetontakin.

Kiinteistöjen olemassa olevia tietoverkkoja voidaan hyödyntää ja käyttää tiedonsiirtoon, laitteiden ohjaamiseen ja valvontaan ja toimivuuden seuraamiseen. Etänä voidaan tarkastella ja ratkoa esitystekniikan mahdollisia ongelmia ja kerätä dataa tilojen käyttöasteista ja ympäristön olosuhteista.

Menemättä sen syvemmälle teknisiin yksityiskohtiin, voidaan pohtia esimerkiksi USB-signaalia. Kuten tiedetään, sitä käytetään hyvin laajalti aina lataamisesta kuvan-, äänen-, ja ohjaussignaalien käsittelyyn. Sitä ei enää voida jaotella joko AV- tai IT-maailmaan kuuluvaksi, se on molempia.

Atean kokeneet konsultit voivat auttaa, mikäli tietoverkkojen kokonaisuus tuntuu hengästyttävältä. Voit tutustua lisää tietoverkkojen ratkaisuihin ja konsultaatioon täältä.

3. Vastuullinen AV ja elinkaariajattelu

Asioita ajatellaan myös AV:n osalta yhä kokonaisvaltaisemmin. Elinkaariajattelulla tarkoitetaan ylläpitoasioita, laitteiden elinkaarta ja kierrätystä. Puhutaan asioista, jotka ovat vanhastaan tuttuja IT-maailmasta ja ottavat nyt paikkansa myös esitystekniikassa.

Laitteiden energiatehokkuuteen ja muihin ympäristöasioihin kiinnitetään huomiota jo hankintavaiheessa, Erilaisilla valvontajärjestelmillä voidaan seurata käyttöasteita, olosuhteita ja energiankulutusta. Elinkaari on tärkeässä roolissa; sen pidentämisellä ja optimoinnilla pystytään pienentämään ympäristövaikutuksia ja kustannuksia. Ennakoivalla suunnittelulla ja määräaikaisilla huolloilla varmistetaan laitteiden ajantasaisuus, tietoturva ja toimivuus.

Laitteiden elinkaaripalvelu vaatii kattavan ja ajantasaisen tiedon siitä, mitä laitteita on ja missä ne sijaitsevat. Uusien toimitettavien laitteiden osalta tilanne on selkeämpi mutta myös olemassa oleva laitekanta on inventoitava ja haltuunotettava. Näillä tiedoilla tehdään laite/tilakohtainen päätös jatketaanko käyttöä, uusitaanko, huolletaanko, vai mitä tehdään.

Tutustu LUT-yliopiston asiakastarinaan, jossa Smart AV -ratkaisu paransi Viipuri-salin energiatehokkuutta.

4. Turvallisuus

Tietoturvan miettiminen ja sen toteutuminen osana AV-infraa on entistä tärkeämmässä roolissa. AV-toimituksessa voi olla satoja verkotettavia laitteita, joita pahimmillaan voidaan väärinkäyttää tai lamaannuttaa jonkun niin halutessa. Atean vahvuutena on kokonaisvaltainen osaaminen; pystymme suunnittelemaan ja toteuttamaan laajoja kokonaisuuksia ja arvioimaan niitä eri kantilta. Kaikilla toimijoilla ei ole resursseja tai välttämättä intoakaan verkkoarkkitehtuurin tai tietoturvan pohtimiseen tai toteuttamiseen osana AV-toimitusta.

Mietityttääkö tietoturva? Anna meidän auttaa, lue lisää tarjoamistamme ratkaisuista ja konsultoinnista täältä.

5. AV-hankinnat

Erillishankinnoista ja kilpailutuksista siirrytään enenevässä määrin puitesopimuksiin. Ne ovat mahdollistaneet vuosien mittaisen yhteistyön ja kumppanuusajattelun. Perinteisestä toimittajan ja tilaajan roolista ollaan päästy yhdessä tekemiseen. Atean monialainen osaaminen mahdollistaa kokonaissuunnittelun ja –toimitukset. Kumppanuusajattelun merkitys ja sen mukanaan tuomat edut ovat merkittävät, niitä osataan arvostaa puolin ja toisin.

6. AV – päivitystä tekniikkaan ja ohjelmistoihin

Aiemmin laitteiden toimivuus ja huoltaminen on ajateltu pääosin rauta/laitetasolla; valo palaa, savua ei tule, kaapeli on kiinni. Tulevaisuudessa yhä enemmän huolenpitoa ja päivitystä kaipaavat ohjelmistot. Näin varmistetaan tietoturva ja tuki uusimmille BYOD -laitteille. Tästä johtuen AV-laitteet eivät ole perinteisessä mielessä “stabiileja” koska käyttöliittymä ja käyttäjäkokemus saattaa muuttua ajan saatossa. Perinteinen käytönopastus on ollut laitteiden teknistä opastamista, miten se toimii ja mitä mistäkin valikosta löytyy. Se on kuitenkin vain osa kokonaisuutta. Atealla on panostettu myös pedagogiseen ajatteluun ja käytön opastusta siltä kantilta kouluttavat opettajataustan omaavat ammattilaiset.

Aiemmin usein ajateltiin, että “ehjää ei kannata korjata”. Sama pätee osin edelleenkin mutta ohjelmistopäivitykset muuttavat asian luonnetta. Vaikka laite itsessään toimisikin, niin ohjelmisto kannattaa päivittää uusimpien ominaisuuksien ja yhteensopivuuden takaamiseksi ja tietoturvamielessä. Käytöstä poistamisen syynä onkin yhä useammin yhteensopivuusongelmat. Laitteet voidaan asettaa tekemään päivitykset omatoimisesti tai tehdä ne itse. Tämä lienee useimmille tuttua esim. Teams-ympäristöistä.

7. Miten digipalvelulaki vaikuttaa esitystekniikkaan?

Julkisten palveluiden esteettömyys- ja saavutettavuusdirektiivit asettavat omat vaatimuksensa myös laitteistoille, ohjelmistoille ja toiminnallisuuksille. Yhteiskunnan digitalisaatio on siis jo vaikuttanut vahvasti myös julkiselle puolelle, ei pelkästään yritysmaailmaan. Julkishallinto on omalta osaltaan vastuussa vaatimusten toteutumisesta; esimerkiksi valtuustosalin tekniikan on mahdollistettava, että kokouksia voidaan seurata (tai osallistua) etänä ja niitä voidaan tallentaa ja striimata. Tallenteisiin pitää myös saada tekstitykset määrätyssä ajassa.