Vuoden digitaalisimmat teot valittiin ensi kertaa: opiskelijoiden metsäkonesimulaattori ja arjen turvallisuushavainnot vakuuttivat
Vuoden digitaalisin teko 2018 -kilpailun voittajat palkittiin Atea Focus -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa tänään tiistaina 25.9. Voittajat valittiin kaikille avoimella verkkoäänestyksellä kuuden finalistin joukosta. Voitosta kilpaili kolme julkishallinnon ja kolme yrityssarjan ehdokasta, jotka finaaliin oli valinnut it-alan ammattilaisista koostunut tuomaristo: Atea Finlandin toimitusjohtaja Juha Sihvonen, TiVin ja Mikrobitin päätoimittaja Mikko Torikka, Kelan digijohtaja Katri-Leena Launis, Digitalist Groupin CEO Ville Tolvanen, Ciscon general manager Mervi Airaksinen ja Microsoft Finlandin johtaja Jussi Tolvanen.
Ensimmäistä kertaa järjestetyssä kilpailussa annettiin yhteensä 2057 ääntä. Julkishallinnon sarjan voittanut Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston metsäkonesimulaattori sai 645 ääntä. ISS:n arjen turvallisuushavaintoja helpottava LuurISSa-mobiilisovellus voitti yrityssarjan 381 äänen voimin.
”Vuoden digitaalisin teko -kilpailun ideana on nostaa esiin luovia digitaalisia palveluja ja ratkaisuja, jotka ovat jo todistaneet vaikuttavuutensa käytännössä. Palkitut teot edustavat hienosti kilpailun henkeä aivan kuten kaikki finalistit. Ensimmäistä kertaa järjestetty kilpailu ja sen nostattama innostus näyttivät selvästi, että suomalainen digirintama on leveä ja siellä tapahtuu paljon”, kilpailun yhdessä kumppaniensa kanssa järjestäneen Atea Finlandin markkinointijohtaja Hanna Vesenterä sanoo.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston metsäkonesimulaattori
Tuomariston perustelut:
”Tämä on hieno esimerkki innovaatioiden tärkeydestä opetusmetodien kehittämisessä. Hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti uutta teknologiaa ja tehdään fiksusti yritysyhteistyötä. Virtuaalilasit antavat kaikille mahdollisuuden oppia ja lähteä sitten turvallisesti harjoittelemaan oikean metsäkoneen puikkoihin.”
Koulutus ja työelämä hyödyntävät tulevaisuudessa virtuaalitodellisuutta yhä enemmän ja enemmän. Siksi Äänekoskella metsäkonekuljettajiksi ja metallialalle opiskelevat harjoittelevat tulevaa ammattiaan simulaattoreiden avulla.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston eli POKEn opiskelijat ovat voineet harjoitella metsäkoneen käyttöä opetussimulaattorin ja VR-lasien avulla vuodesta 2018 lähtien.
Simulaattori vastaa ohjaukseltaan täydellisesti aitoa metsäkonetta. Ainoastaan maastossa etenemisen aiheuttamaa liikettä ei pystytä koulussa simuloimaan. Simulaattorin tehtävänä ei ole korvata ajotunteja oikealla metsäkoneella, vaan harjoitella perusteet kuntoon ennen tositoimiin ryhtymistä.
"On hienoa päästä näyttämään, että panostamme opetuksen kehittämiseen teknologian avulla. Vuoden digitaalisin teko -kilpailun voitto auttaa meitä olemaan alan pioneeri jatkossakin", POKEn it-tukihenkilö Petteri Heimonen sanoo.
ISS:n LuurISSa-sovellus
Tuomariston perustelut:
”LuurISSa tekee jokaisesta ISS:n silmäparista merkityksellisen. Sovellus on suunniteltu vain yhteen tarkoitukseen, mikä tekee siitä yksinkertaisen ja helpon käyttää. Mobiilissa havainnoistaan voi raportoida saman tien ja missä tahansa. LuurISSa muuttaa turvallisuusasioihin suhtautumista ja viestii tehokkaasti jokaisen yksilön roolia yhteisen turvallisuuden ylläpitämisessä.”
LuurISSa-mobiilisovellus on tarkoitettu turvallisuushavaintojen raportointiin kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ISS:n työntekijöille.
Sovelluksen kautta turvallisuushavaintoja raportoidaan yli tuhat kuukaudessa. ISS:n moninainen toimiala kirvoittaa monipuolisia havaintoja. Ilmoituksia on tehty sotkuisista sähköjohdoista aina etupihalla partioivaan aggressiiviseen lokkiin, esteellisiin poistumisteihin ja wc-paperitelineen teräviin reunuksiin saakka.
LuurISSa-sovellus ja turvallisuushavaintojen tärkeyden esiin nostaminen ovat puolittaneet ISS:n LTI-tapaturmaluvun, joka vielä viime vuonna oli 17,8.
"Tuntuu hyvältä saada tunnustusta. Turvallisuus on yhteinen asiamme. Se on tärkeää sekä meille että asiakkaillemme ja uskon, että olemme aidosti pystyneet edistämään sitä sovelluksemme avulla", ISS:n ratkaisuarkkitehti Lauri Pihlajasalo sanoo.