IT-johtajuus murroksessa: Turvallisuus, talous ja tekoäly muovaavat Suomen tietohallintoja

Tämän vuoden havainnot on raportissa koottu viiteen eri aihealueeseen: IT-päättäjän näkökulma, IT-päättäjän vastuut, IT-osaston haasteet ja osaaminen, resilienssin rakentaminen ja uhkien torjunta sekä tulevaisuuden teknologiat ja muutos.

Atean myyntijohtaja Tommi Heiniö (oik.) keskusteli CIO Analyticsin havainnoista Satakunnan ammattikorkeakoulun osaamisaluejohtaja Heikki Haaparannan, Revvityn Global IT Infrastructure & Operations -johtaja Miikka Tähtisen ja Elomaticin CIO:n Jaakko Lahti-Monosen kanssa Atea Focuksen yhteydessä pidetyssä CIO Analytics -tutkimuksen julkistustilaisuudessa.

Hyvä IT-johtaja on kokonaisvaltainen liiketoiminnan kehittäjä

Tutkimuksen perusteella IT-päättäjän rooli on kehittynyt pitkälle yli pelkän teknologisen kompetenssin: yli puolet suomalaisista vastaajista (56 %) ja julkisella sektorilla jopa kaksi kolmesta (68 %) oli sitä mieltä, että hyvän IT-päättäjän tärkein ominaisuus on kokonaisvaltainen näkökulma eli kyky hahmottaa liiketoiminta, olemassa oleva IT-ympäristö ja uudet teknologiat kokonaisuutena. Toiseksi arvostetuin ominaisuus heidän silmissään on liiketoiminnan ymmärtäminen, jonka merkitys on kasvanut viime vuoden 10 prosentista 25 prosenttiin tänä vuonna. Suomalaisista vastaajista 23 prosenttia haluaisikin keskittyä enemmän liiketoiminnan kehittämiseen.

"Liiketoiminnan kannattaa kuunnella IT-johtajaa herkällä korvalla. Kun suunnittelu tehdään yhdessä, voidaan varmistaa, että teknologia tukee liiketoiminnan tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla," Atean myyntijohtaja Tommi Heiniö sanoo.

Raha ja turvallisuus rassaavat IT-päättäjää

Suomen talouden vaisu tilanne näkyy myös IT-päättäjien arjessa: Kun aiemmin IT-osastojen suurimpana haasteena mainittiin resurssien saatavuus, nyt päättäjät nostivat ensi vuoden suurimmaksi haasteeksi budjetin.

Rahahuoliakin näkyvämpi teema läpi koko tutkimuksen on turvallisuus. Turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus sai eniten mainintoja (62 %) tulevissa menolisäyksissä ja 66 prosenttia sanoo turvallisuuden olevan tärkeimpiä tavoitteita seuraavan kolmen vuoden aikana.

Viime vuoteen verrattuna turvallisuusuhkiin varaudutaan jo paremmin koko Pohjois-Euroopassa. Niiden organisaatioiden osuus, joilla on suunnitelma odottamattomien tapahtumien varalle, on kasvanut 55 prosentista 62 prosenttiin. Suomessa IT-päättäjät tietävät naapurimaiden kollegojaan paremmin, mitä heiltä odotetaan odottamattomassa tilanteessa, 58 prosenttia verrattuna 49 prosenttiin. Varautumissuunnitelmia harjoitellaan käytännössä kuitenkin harvoin, vain 27 prosenttia kaikista tutkimukseen vastanneista organisaatioista on harjoitellut suunnitelmansa eikä tilanne Suomessa ole juurikaan parempi (32 %).

"Tietoturvan suhteen on oltava proaktiivinen. Edistyneimmissä organisaatioissa varautumissuunnitelmat ovat valmiina ja harjoiteltu käytännössä. Vanha totuus on, että tietoturvassa ei ole kyse vain teknologiasta, vaan toimintakulttuurista, koska ihminen on tietoturvan heikoin lenkki," Heiniö kiteyttää.

Digitaalinen siirtymä ja tekoäly muuttavat organisaatioita

Vaikka turvallisuus on kaikkia puhuttava aihe, digitaalinen siirtymä on suomalaisessa julkishallinnossa (51 %) selkeästi yksityissektoria (32 %) korkeammalla tärkeysjärjestyksessä seuraavien kolmen vuoden aikajänteellä. Julkishallinnossa taloudellinen niukkuus, NIS2-direktiivi, NATO-jäsenyys sekä sote-uudistus ovat todennäköisesti digitaalisen transformaation vahvoja ajureita.

Tekoälyn nopea, mutta epätasainen esiinmarssi näkyy tämän vuoden tutkimuksen vastauksissa: Kun vuonna 2024 suomalaisista organisaatioista generatiivinen tekoäly oli tuotantokäytössä 37 prosentilla, tänä vuonna se oli tuotantokäytössä jo 60 prosentilla ja 75 % ilmoitti aikovansa lisäävän sen käyttöä ensi vuonna. Tänä vuonna tekoälyn toteuttajia, ammattilaisia tai uuden luojia suomalaisista organisaatioista arvioitiin olevan yhteensä 29 prosenttia, kun vuosi sitten vastaava luku oli vain 19 prosenttia.

Sen sijaan vasta 15 % suomalaisista organisaatiosta katsoi luoneensa tekoälyn avulla merkittävää arvoa ja siinä yksityinen sektori (21 %) on huomattavasti julkista sektoria (5 %) pidemmällä. Organisaatioiden tekoälykypsyyden kasvaessa ripeää vauhtia onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka tilanne kehittyy vuonna 2026.

”Turvallisuus on huomioitava digitaalisessa siirtymässä, ja tekoälyn kokonaisvaltainen hyödyntäminen edellyttää innovoinnin ja turvallisuuden tasapainoa. Tämä näkyy myös it-toimittajan ja asiakkaan välisissä keskusteluissa, kun tekoälyn käyttö kasvaa nopealla ja osin ennakoimattomalla tavalla. Suomalainen tietohallintojohtaja on taitava tasapainottelemaan turvallisten valintojen ja tekoälyinnovaatioiden välillä," Heiniö arvioi.

Lisätietoja:
Atean myyntijohtaja Tommi Heiniö, p. 050 444 4472