SOTE ATK -päivien 50-vuotisjuhlavuosi

Tapahtuman merkitystä ja odotuksia avaavat tässä artikkelissa Keski-Suomen hyvinvointialueen tietohallintojohtaja Ari-Pekka Paananen sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Katja Rääpysjärvi. Molemmat asiantuntijat ovat mukana aktiivisesti kehittämässä hyvinvointialueidensa digipalveluita ja seuraavat tiiviisti koko SOTE-sektorin IT-kehityksen suuntaa.

Paananen toimii myös tapahtuman suunnitteluryhmässä yhdessä Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, KELAn sekä Hyvinvointialueyhtiö HyvilOy:n edustajien kanssa.

SOTE ATK -päivät mahdollistavat aitoa kehitystyötä 

SOTE ATK -päivät ovat vuosittain yksi keskeisimmistä tapahtumista, joissa hyvinvointialueiden IT-päättäjät voivat verkostoitua, vaihtaa ajatuksia ja oppia uutta. Paanasen mukaan tämän vuoden tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää alan yhteistä työtä ja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. 

"Tämä tapahtuma ei ole vain keskusteluareena, vaan paikka, jossa oikeasti luodaan uusia suuntia SOTE-sektorin digitalisaatiolle," Paananen kertoo. 

Tapahtuman kehitys kuvastaa kentän muutosta 

SOTE ATK -päivät ovat vuosien saatossa kehittyneet teknologiapainotteisesta tapahtumasta yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita ja toimintaympäristöä heijastavaksi. Sosiaalitoimen rooli on vahvistunut, ja ohjelma tarjoaa laajemmin näkökulmia palvelujen integraatioon ja arjen tiedonhallintaan. 

Tänä vuonna tapahtumassa korostuu myös tutkimuksellinen ulottuvuus, kun mukana on laajasti yliopistoja ja tutkimusorganisaatioita. Lisäksi kumppaniverkosto on monipuolistunut, mikä rikastaa keskusteluja ja yhteistyön mahdollisuuksia. 

Paneelikeskustelu nostaa esiin IT:n kustannusvaikuttavuuden ja kehittämisen 

Paananen toimii tapahtuman aamupäivässä puheenjohtajana paneelissa, jossa pääpaino on kustannusvaikuttavuudessa ja kehittämisessä IT-näkökulmasta. Hänen mukaansa aihe on ajankohtainen ja tärkeä, sillä hyvinvointialueiden tietohallinnossa pohditaan jatkuvasti, miten digitalisaation avulla voidaan parantaa palveluiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta. 

Erityisesti Paananen odottaa tapahtumalta ajatustenvaihtoa kollegoiden kanssa siitä, missä SOTE-sektorin digikehittämisessä mennään juuri nyt: tehdäänkö oikeasti kehittämistä vai keskitytäänkö liiaksi olemassa olevan ylläpitoon? 

"Kuinka suuri osa tekemisestämme on todellista kehittämistä ja kuinka paljon menee nykytilan ylläpitämiseen? Tähän SOTE ATK -päivät tarjoavat arvokkaan vertailupinnan." 

Avoimuus ja yhteistyö avainasemassa 

Yksi SOTE ATK -päivien keskeisistä aiheista on tietojärjestelmien kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet. Paanasen mukaan tämän vuoden tapahtumassa kaikki keskeiset toimijat ovat saman pöydän ääressä keskustelemassa ratkaisujen tulevaisuudesta. Hän näkee tämän merkittävänä mahdollisuutena, sillä vastaavaa keskusteluyhteyttä ei synny usein. 

"On harvinaista, että näin moni keskeinen taho istuu yhdessä keskustelemassa. Tämä mahdollistaa sen, että voimme kokonaisvaltaisesti tarkastella asiakas- ja potilastietojärjestelmien nykytilaa ja kehityssuuntia." 

Paananen painottaa, että tällainen avoin vuoropuhelu ei ole itsestäänselvyys, vaan perustuu luottamukseen ja yhteiseen tahtotilaan edistää SOTE-sektorin kehitystä: 

"SOTE-sektori toimii luottamusverkostoissa. Kun kaikki toimijat ovat mukana avoimessa keskustelussa, syntyy tilaa aidolle yhteistyölle ja vaikuttaville ratkaisuille." 

Hän uskoo, että juuri tällaiset kohtaamiset voivat synnyttää konkreettisia kehitysaskeleita ja uusia yhteisiä aloitteita.   

Mukaan tarttuvat opit ja kehityssuunnat 

Paanasen mukaan tämän vuoden SOTE ATK -päivillä nousee esiin useita teemoja, jotka ovat erityisen merkityksellisiä Keski-Suomen hyvinvointialueen kehittämistyölle. Hän korostaa erityisesti seuraavia painopisteitä: 

• Tekoälyn hyödyntäminen digipalveluiden kehittämisessä 

• Tiedonhallintaratkaisut ja integraatiot, joilla rakennetaan toimiva ja yhtenäinen tietojärjestelmäkokonaisuus 

• Kustannusvaikuttavuuden parantaminen hyödyntämällä SOTE-taloustietoja päätöksenteon tukena 

• Konkreettiset ideat ja käytännön esimerkit, jotka mahdollistavat vaikuttavan ja kustannustehokkaan digipalvelukehityksen 

Lopuksi Paananen kiteyttää toiveensa tapahtuman annista: 

"Olisi tärkeää lähteä kotiin sen tunteen kanssa, että ollaan aallonharjalla tukemassa hyvinvointialueen muutosta – emme tilanteessa, jossa reagoimme jälkikäteen." 

Myös Rääpysjärvi nostaa esiin tekoälyn ja järjestelmädatan hyödyntämisen merkityksen, erityisesti palveluiden järjestämisen ja asiakkuuden kokonaishallinnan näkökulmasta: 
 
"Meillä katse on ennen kaikkea siinä, miten tekoälyä ja järjestelmädataa voidaan hyödyntää palveluiden järjestämisessä. Asiakkuuden kokonaishallinnan kehittäminen on tässä keskiössä." 

Hän painottaa, että suurin potentiaali liittyy tiedon parempaan saavutettavuuteen – siihen, että järjestelmiin kertynyt tieto olisi aidosti ammattilaisen käytettävissä oikealla hetkellä: 

"Olisi tärkeää, että tieto ei jää järjestelmiin 'hillottavaksi', vaan olisi helposti saatavilla silloin, kun ammattilainen kohtaa asiakkaan."  

Rääpysjärvi odottaa tapahtumalta ennen kaikkea käytännön ideoita ja oivalluksia, joista saa suoraa hyötyä omaan työhön: 

"Olisi hienoa palata kotiin taskussa pari huippuideaa ja ehkä jokin kompakti ratkaisu arjen haasteeseen – sekä ripaus uutta inspiraatiota."