Tampere rakentaa älykästä kaupunkia ihmisille – data ja tekoäly muuttavat arjen palveluja
Tampereen Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelma on rakentanut kaupungista suunnannäyttäjän, jossa data ja tekoäly tukevat asukkaiden hyvinvointia, arjen sujuvuutta ja kestävää kaupunkikehitystä. Ohjelma on nostanut digitalisaation yksittäisistä hankkeista koko kaupungin yhteiseksi tavaksi johtaa ja kehittää palveluja ihmislähtöisesti.
Vuonna 2021 Tampere tunnisti merkittävän haasteen: tekoäly ja digitalisaatio etenivät vauhdilla, mutta kaupungilta puuttuivat konkreettiset palvelut, rakenteet, osaaminen ja strategiat niiden hyödyntämiseksi. Tampere ei halunnut jäädä sivustaseuraajaksi, vaan päätti olla kansallinen ja kansainvälinen edelläkävijä. Kaupunki valjasti tekoälyn ja teknologian strategisten tavoitteidensa palvelukseen eli parantamaan kaupunkilaisten hyvinvointia, turvallisuutta ja kaupungin elinvoimaa.
Näin syntyi Älykaupunki kaupunkilaisille -kehitysohjelma, jonka perusajatus on selkeä: digitalisaatio ei ole vain tietohallinnon tai pienen asiantuntijaryhmän asia, vaan kaikkien yhteinen tehtävä ja osa kaupungin perustoimintaa ja arkea.
”Haluamme Tampereella olla aktiivisia tulevaisuuden rakentajia, emme sivustaseuraajia. Älykaupungissamme digitaalinen ja fyysinen maailma kulkevat käsi kädessä”, kuvailee Tampereen kaupungin ohjelmapäällikkö Outi Valkama.
Ohjelmassa on rakennettu pysyvät rakenteet, osaaminen ja eettiset pelisäännöt, joiden avulla teknologiaa voidaan hyödyntää vastuullisesti ja hallitusti. Kyse ei ole vain yksittäisistä sovelluksista, vaan koko organisaation uudistamisesta siten, että kaikilla kaupungin toimialoilla on valmiudet käyttää ja kehittää digitaalisia ratkaisuja osana arkea.
Teknologia tuo hyötyjä arkeen, hyvinvointiin ja kaupunkikehitykseen
Kehitysohjelman tärkein periaate on, että teknologia palvelee ihmistä – ei toisin päin. Datan ja tekoälyn avulla kehitetään palveluja, jotka vastaavat kaupunkilaisten todellisiin tarpeisiin esimerkiksi turvallisuuden, koulutuksen, elämysten, yrityspalveluiden ja kestävän kaupungistumisen alueilla. Digitalisaation avulla voidaan myös vähentää eriarvoisuutta varmistamalla, että palvelut tavoittavat kaikki asukasryhmät.
”Ohjelman ytimessä on ihmislähtöisyys. Teknologian avulla halutaan helpottaa ja sujuvoittaa aidosti tamperelaisten hyvinvointia ja palveluja”, Valkama sanoo.
Kulttuurin saavutettavuutta on lisätty virtuaalipalveluilla, kuten Vapriikin virtuaalimuseolla, joka tuo elämykset myös niille, jotka eivät pääse fyysisesti paikan päälle. Uusimpana esimerkkinä on Muumimuseon Muumitalon virtuaalimalli, jonka avulla kävijät voivat vierailla Muumitalon sisällä VR-lasien avulla.
Kävijävirtoja ennakoiva Pulssi-sovellus taas auttaa yrittäjiä varautumaan paremmin asiakaspiikkeihin ja resursoimaan oikein. Valkaman mukaan kaupunkilaiset hyödyntävät Pulssia arjessa myös lounasruuhkien tarkkailuun ennen keskustaan lähtöä.
Pulssissa kehitettyä toimintalogiikkaa hyödynnetään myös kriittisissä palveluissa. Yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa kehitetään parhaillaan tapaa arvioida datan avulla, missä ja milloin ensihoidon palvelutarve on suurinta.
”Tavoitteena on sijoittaa ensihoitoyksiköt oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja varmistaa, että apu on perillä mahdollisimman nopeasti, sillä avun saamisessa jokainen minuutti voi ratkaista”, Valkama kertoo.
Digitaaliset kaksoset puolestaan ovat kaupungin virtuaalisia 3D-malleja, joiden avulla testataan ja ennakoidaan kaupunkiympäristön muutoksia sekä tuetaan kestävää suunnittelua ja päätöksentekoa. Niiden avulla asukkaita voidaan myös osallistaa esimerkiksi uusien kaupunginosien suunnitteluun ja viihtyisyys- ja turvallisuuskokemusten kartoittamiseen. Digitaalisten kaksosten avulla voidaan simuloida valaistuksen, liikenteen ja pelastusteiden vaikutuksia kaupunkitilassa ennen rakentamista – ja siten luoda turvallisempia, saavutettavampia ja viihtyisämpiä ympäristöjä kaikille.
Tulevaisuudessa palveluja kehitetään yhä personoidumpaan suuntaan: tavoitteena on tarjota oikea-aikaista ja käyttäjän tilanteeseen räätälöityä tietoa esimerkiksi pysäköintipaikkojen saatavuudesta, lähialueen tapahtumista ja ajankohtaisista uutisista keskitetysti Tampere.Finland -sovelluksen kautta.
Projekteista pysyväksi tavaksi toimia
Älykaupunki-ohjelma merkitsi kaupungille perustavanlaatuista kulttuurinmuutosta. Aiemmin digitalisaatiota tarkasteltiin yksittäisten projektien kautta, mutta nyt se kulkee koko kaupungin toiminnan läpi strategisella tasolla. Digitaalisia ratkaisuja kehitetään pitkäjänteisesti yhteistyössä kaupungin eri toimialojen ja yrityskentän kanssa.
Ohjelman aikana on luotu pysyviä palveluja eri toimialoille, ja samalla kaupungin työntekijöitä on koulutettu teknologian hyödyntämiseen arjen työssä. Kehitystyö on ollut mittavaa: siihen on osallistunut yli sata kaupungin ammattilaista, ja ohjelman vuosibudjetti on ollut noin 1,3 miljoonaa euroa.
”Kyse on ollut koko organisaation yhteisestä ponnistuksesta. Olemme halunneet rakentaa pysyvän perustan ja osaamista, joka jatkuu ohjelmakauden jälkeenkin”, Valkama kertoo.
Älykaupungista kestävää kasvua ja globaalia näkyvyyttä
Älykaupunkikehitys tukee myös kaupungin hiilineutraaliustavoitteita. Datan avulla suunnitellaan kaupunkia kestävästi ja tehostetaan resurssien käyttöä. Kaupunki tunnistaa myös digitaalisen kehityksen ympäristöhaasteet, kuten tekoälyn energiankulutuksen, ja painottaa siksi vastuullista ja harkittua teknologian käyttöä.
Ratkaisulla on myös merkittävä taloudellinen ulottuvuus. Teknologian innovatiivinen hyödyntäminen tekee kaupungin toiminnasta tehokkaampaa ja vaikuttavampaa ja tarjoaa tamperelaisille arvokasta vastinetta verorahoille. Ohjelma luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa Tampereen asemaa suomalaisen älykkään osaamisen vientialustana. Samalla se rakentaa pohjaa datataloudelle, joka on tulevaisuuden talouskasvun ja kilpailukyvyn moottori.
Tampereen kehitystyö on saanut jo laajaa kansainvälistä tunnustusta. Kaupunki voitti Mobile World Capital Awards -kilpailun julkisten organisaatioiden sarjan Barcelonassa vuonna 2025. Lisäksi Tampere on palkittu viime vuosina muun muassa innovatiivisista tavoistaan hyödyntää kaupungin IoT-alustaa.
”Tällaista kaupungin toiminnan ytimeen asti ulottuvaa digitaalista kehitystä ei olisi saatu ilman monialaista yhteistyötä ja rohkeaa asennetta. Siitä olen ylpeä”, Valkama tiivistää.
Tuomariston perustelut:
”Tampereen Älykaupunki-hankkeessa teknologia ei ole vain työkalu tai irrallinen it-hanke, vaan sen avulla on luotu kokonaan uusi toimintamalli ja teknologia on tuotu osaksi kaupungin ydintoimintaa. Innovaatio on vaikuttava ja eettinen, ja se luo modernia tapaa olla kaupunkilainen. Ratkaisu on kunnianhimoinen, kokonaisvaltainen ja vaikuttava, koska se toimii monella eri elämänalueella. Tämä uudistaa kaupungin ymmärrystä siitä, mitä digitalisaatio on. Positiivista on, että hankkeeseen on tuotu myös elinkeinoelämä mukaan, eikä älykaupunkia ole rakennettu vain kaupungin organisaation sisäisesti. Tampereen digiteko on hyvä osoitus siitä, että muutosjohtamisella saadaan asioita aikaan.”
