Focus 30 vuotta: Kukkaro näkökännykässä ja 5 muuta välähdystä tulevaisuudesta
Atea Focus -tapahtumassa on 30 vuoden aikana esitelty tulevaisuuden visioina muun muassa paperiton toimisto, verkkomaksaminen ja median monikanavoituminen. Pyysimme it-alan ja työelämän konkarit Petteri Järvisen ja Esko Kilven aikamatkalle Focus-historiaan.
Tietokirjailija, tietotekniikka-asiantuntija ja kolumnisti Petteri Järvinen esiintyi ensi kertaa Focuksessa vuonna 1995. Hän kutsui itseään silloin mikrokirjailijaksi, ja aiheena oli Internetin mahdollisuudet yrityksille.
”Monet isoimmat yritykset ja media avasivat silloin omat verkkosivustonsa. Aluksi se oli lähinnä imagojuttu, jonka avulla osoitettiin, että ollaan ajan hermolla. Tiedonhaku oli hankalaa, koska hakukoneet eivät olleet yleisesti käytössä”, Järvinen muistelee.
Digitaalisen työn asiantuntija Esko Kilpi piti vuonna 1997 Focuksessa keynote-puheenvuoron otsikolla Mitä on tiedolla johtaminen.
”Olimme siirtymässä uuteen aikaan. Organisaatiot alkoivat kehittyä nopeasti yhä verkottuneemmiksi. Oman organisaation ulkopuolelta tullut osaaminen tuli kriittiseksi yrityksen menestyksen kannalta. Osaamisen vaikutusta ei voitu enää arvioida henkilöstön määrään ja käytettyyn työaikaan suhteutettavana kulueränä”, Kilpi sanoo.
Focus-konkarit tutustuivat tapahtuman historiaan ja poimivat ohjelmistosta keskeisimmät maailmaa mullistaneet muutostrendit.
Verkkokauppa tuli, näki ja voitti
Focuksessa vuonna 1996: Kaupankäynti internetissä: totta vai tarua?
Petteri Järvinen: ”Verkkomaksaminen oli 1990-luvun puolivälissä vielä lapsenkengissään ja viranomaiset varoittivat kansalaisia ostamasta mitään internetistä luottokortilla. Kesti kauan, ennen kuin luottokorttiyhtiöt pystyivät rakentamaan riittävän turvallisuustason täyttävät standardit ja verkkokaupan yleistyminen pääsi kunnolla vauhtiin.”
Esko Kilpi: ”Verkkokaupan kehitys on ollut Suomessa kansainvälisesti verrattuna hidasta. Olemme vasta siirtymässä maailmaan, jossa internet mahdollistaa aiempaa tehokkaamman logistiikan ja valikoimien räjähdysmäisen laajenemisen. Verkkokauppa on kääntänyt myös tuotantoketjut päälaelleen. Nyt asiakkaan aloite voi käynnistää tuotantoprosessin ja räätälöityjen ratkaisujen arvo kasvaa.”
Paperitonta toimistoa pidettiin pitkään vitsinä
Focuksessa vuonna 1996: Nykyinen paperiton maailma suorastaan kiljuu tulostimia! Verkkotulostus on päivän sana.
Petteri Järvinen: ”Paperitonta toimistoa pidettiin pitkään vitsinä. Paperin kulutus lähti oikeasti laskemaan Suomessa vasta vuonna 2007. Vielä 90-luvun lopussa viestintäkin perustui pitkälti paperiin. Sähköpostin yleistymistä hidasti se, ettei aluksi ei ollut selvää, koskeeko lain turvaama kirjesalaisuus myös sähköpostiviestejä. Kun sähköpostitse lähetetyt viestit saivat saman oikeudellisen aseman kuin analoginen kirje, sähköpostiviestintä alkoi yleistyä yritysmaailmassa.”
Tietoturvan suuret käännekohdat
Focuksessa vuonna 1997: Virukset Windows-verkoissa: MS Office97 ja Makrovirukset, Uusin uhka NT-virukset, Sähköpostin suojaus, Virusten pysäyttäminen Firewallissa, uudet F-PROT-ratkaisut.
Petteri Järvinen: ”Aluksi virukset levisivät pelkästään levykkeiden kautta. Makrovirukset, jotka pystyvät leviämään myös tiedostojen mukana, aloittivat tietoturvan maailmassa uuden aikakauden, jota elämme yhä.”
Nopeat verkkoyhteydet mursivat toimistojen muurit
Focuksessa vuonna 1997: Nopea internet ja tiedonsiirto kaikkien ulottuville. ADSL-tekniikka muuttaa tavallisen puhelinlinjan megaluokan yhteydeksi.
Petteri Järvinen: ”ADSL-tekniikalla tiedonsiirto nopeutui 1,5 megabittiin sekunnissa. Ero oli huima verrattuna aiempaan ISDN-teknologiaan, jonka avulla päästiin 120 kilobitin tiedonsiirtonopeuteen.
Operaattorit alkoivat ensi kertaa tarjota kiinteitä laajakaistaliittymiä, joissa netin käytöstä ei enää laskutettu minuuttiperusteisesti. Siirtymä oli kevyt toteuttaa, sillä uutta kaapelointia ei tarvinnut tehdä, kuten valokuituun siirryttäessä täytyy. Nykyään valokuitu on syrjäyttänyt kuparipohjaiset ISDN:n, ADSL:n sekä niitä seuranneen VDSL:n. Nyt koteihin myydään jopa gigabitin kuituyhteyksiä."
Esko Kilpi: ”Nopeiden verkkoyhteyksien ansiosta olemme voineet määrittää uudestaan, mitä kanssakäyminen tarkoittaa. Tieto ja osaaminen, joka ei sijaitse fyysisesti samaan aikaan samassa paikassa, on tullut tietotyöntekijöiden ulottuville.
Ihminen tarvitsee oppiakseen toista ihmistä. Internetin avulla voimme löytää ihmisiä, jotka ovat motivoituneita oppimaan samoja asioita kuin me. Nyt organisaatiot kehittyvät yhä enemmän osana erilaisia verkostoja. Oman osaamisen lisäksi rooli näissä verkostoissa on keskeinen osa työtä.”
Focuksessa vuonna 1998: Mobile Computing – Liikkuvien työntekijöiden tietotekniikkapalveluiden toteuttaminen.
Petteri Järvinen: ”Löysin syksyllä laatikoita penkoessani Nokian datakortin, jolla läppäriin sai ensi kertaa muutaman kymmenen kilobitin sekuntinopeudella toimivan mobiiliverkkoyhteyden. Ratkaisu mahdollisti lähinnä sähköpostin lähettämisen. 3G-verkko otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2004, ja sen jälkeen mobiiliverkkoyhteydet ovat nopeutuneet, yleistyneet ja muuttaneet maailmaa hurjaa vauhtia. Tämä esitys onnistui ennakoimaan tulevaa varhaisessa vaiheessa.”
Esko Kilpi: ”Nykyisillä työkaluilla vuorovaikutussuhteet syntyvät fyysisen kohtaamisen lisäksi digitaalisesti. Digitaalisuus myös laajentaa ja monipuolistaa mahdollisuuksia tavalla, jota emme oikein osaa vieläkään hyödyntää. Digitaalisuus luo reaaliaikaisesti tapahtuvan vuorovaikutuksen rinnalle “on demand” -tyyppisen tarjonnan, jolloin toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutus tapahtuu tarpeen mukaan juuri sillä hetkellä, kun tarve ja kiinnostus oppimiselle on voimakkaimmillaan. Tämä tapahtuu riippumatta siitä, missä ihmiset fyysisesti sijaitsevat. Digitaalisuus määrittää paikallisuuden uudelleen.”
Mobiilimaksamisen pitkä itämisaika
Focuksessa vuonna 1999: Uuden vuosituhannen kynnyksellä – tekniikan maailma kehityksen peilinä, kodinkoneista ihmisiä älykkäämpiä, kukkaro näkökännykässä, ihmisen arvot, tunteet ja elämykset, ”I've seen the future, it's Finland”.
Petteri Järvinen: ”Vuosituhannen taitteessa Suomi oli todella maailman huipulla mobiiliteknologian kehityksessä. Esityksen otsikkoon poimimani lause I've seen the future and it's Finland on peräisin Fortune-lehden kolumnista, jonka kirjoittaja totesi Nokian nostaneen Suomen mobiilikehityksen kärkimaaksi. Kolumnisti ihmetteli, kuinka asioita pystyy ostamaan tekstiviestillä, ja kaikilla lapsillakin on matkapuhelimet.
Vuosituhannen vaihteessa puhuttiin näkökännykästä, jolla soitettaisiin tulevaisuudessa kuvapuheluita. Ensimmäinen videopuhelu 3G-verkossa tehtiin Suomessa jo vuonna 2002. Nyt 2010-luvulla videopuhelut ovat arkipäiväistyneet varsinkin nuorten parissa.
Mobiilimaksamisen yleistymisessä meni todella pitkään, mutta kukkaro tuli tavallaan näkökännykkään. Nokian puhelimissa oli vuosia NFC-liitäntä, jolla ei pystynyt tekemään mitään. Vasta viime vuosina NFC on alkanut yleistyä maksamisessa. NFC:n avulla puhelimella maksaminen on pankki- tai luottokortin käyttöä nopeampaa. Kryptovaluuttojen myötä kukkaro tuli oikeasti kännykkään, sillä esimerkiksi bitcoineja voidaan fyysisesti säilyttää puhelimen sovelluksessa.”
Esko Kilpi: ”Kodinkoneista ihmisiä älykkäämpiä? Voisiko ihminen olla oppinut, jos hänen henkilökohtainen älylaitteensa kävisi kaikki koulut, kurssit ja kokeet läpi, sekä valmistuisi ihmisen itsensä sijaan insinööriksi, biologiksi, sosiologiksi tai psykologiksi? Valmistumisen jälkeen älylaite opettaisi ihmistä aina tarpeen mukaan, kun ihminen kohtaa tilanteen, jossa kyseisiä tietoja ja taitoja tarvitaan. Älykkyys olisi ennen kaikkea jatkuvaa oppimista ja älykästä toimijuutta. Samalla tavalla käytämme nyt navigaattoria apuna ajaessamme vieraassa kaupungissa.
Onko ihminen älykäs toimija, jos hän osaa taitavasti hyödyntää älykkäiden työvälineiden mahdollistamaa teknologiavälitteistä ”opettajuutta”? Onko älykästä selviytyä niiden avulla vaikeista ja monimutkaisista tehtävistä ja ongelmanratkaisutilanteista?
Olemme jo kauan sitten hyväksyneet tämän periaatteen manuaalisessa työssä, jossa ihmisen fyysiset voimavarat eivät enää rajoita puiden kaatamista tai raskaiden tavaroiden siirtämistä. Nyt on aika hyväksyä sama periaate kognitiivisessa työssä, jossa yksittäisen ihmisen henkisten voimavarojen uskotaan olevan tietotyötä määrittävä tekijä!”
Focuksessa vuonna 2000: Tulevaisuuden tietoturvahaasteet: Liikkuvuus ja langattomuus, valmistaudu väistämättömään, suojaa tieto kaikkialla, tee turvasta palvelu.
Petteri Järvinen: ”Nappiin meni taas. Kaikki esityksen aiheet ovat yhä ajankohtaisia. Tieto kulkee kaikkialla, ja se on myös suojattava kaikkialla. Tietoturvasta on tullut yksittäisen ohjelmiston sijaan laajempi palvelu. Pilvipalveluiden tulo näkyy otsikossa, vaikka ne alkoivat yleistyä muutama vuosi myöhemmin.”
Median odottamaton murros
Focuksessa vuonna 2005: Teknologia myllertää mediateollisuuden. Uusina valtteina monikanavaisuus, vuorovaikutteisuus ja kustomoitavuus.
Petteri Järvinen: ”Tämä oli aikaa, jolloin uskottiin vielä, että digi-tv on tulevaisuuden teknologia ja siihen investoitiin voimakkaasti. Sitten tulivat huippunopeat valokuituyhteydet ja kansainväliset sisältöpalvelut. Printtilehtien levikit kääntyivät laskuun, ja mediayhtiöiden oli alettava tuottaa sisältöä moniin eri kanaviin. Muutos tuntui yllättävän kaikki.
Monikanavaisuus, vuorovaikutteisuus ja kustomoitavuus ovat käsitteitä, joiden avulla median murroksesta keskustellaan tänäkin päivänä. Erityisesti sosiaalinen media on muuttanut lukijoiden ja toimittajien suhteen vuorovaikutteiseksi, ja oman uutisvirran voi kustomoida jopa kuplaksi asti.”