Lisää naisia it-alalle!
Olemme Atealla tehneet aktiivisesti töitä sen eteen, että it-alan laajat uramahdollisuudet houkuttelisivat enemmän naisia hakeutumaan meille töihin, mutta siitä huolimatta työntekijöistämme edelleen vain noin 20 prosenttia on naisia. Päästäksemme pureutumaan ongelman ytimeen teimme tutkimuksen, jossa kartoitimme suomalaisten naisten suhtautumista it-alan työpaikkoihin.
Tietotekniikka on tärkeää mutta…
Tutkimuksen mukaan naisten mielestä alan merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle on kiistaton; peräti 93 prosenttia tutkimukseen vastanneista naisista katsoi, että tietotekniikka ja teknologia ovat tärkeitä suomalaiselle yhteiskunnalle. Silti alalle ei ole tunkua. Huolestuttavinta on, että jos mitään ei tehdä, tilanne saattaa säilyä ennallaan myös tulevaisuudessa, sillä nuorimmassa ikäryhmässä kiinnostus oli kaikkein laimeinta. Vain neljännes 18-34 vuotiaista naisista oli sitä mieltä, että it-alan työpaikat ovat vetovoimaisia muihin toimialoihin verrattuna ja hieman useampi oli asiasta jopa eri mieltä (25 % vs. 26 %).
Naisista 93 % piti tietotekniikkaa ja teknologiaa tärkeinä suomalaiselle yhteiskunnalle
Iän myötä myös kiinnostus alaa kohtaan kasvaa. Ikäryhmässä 35–49 vuotta it-ala vetoaa jo 35 prosenttiin naisista, ja osuus kasvaa vielä kahdella prosenttiyksiköllä, kun vastaajina ovat 50–65-vuotiaat naiset.
Yllättävä havainto on, että viidesosalla kaikista vastaajista ei ole edes mielipidettä asiaan eli he eivät kenties ole ajatelleet tietotekniikka-ammatteja omana uravaihtoehtonaan. Tällä hetkellä ollaan siis kaukana siitä tilanteesta, että it-alan työpaikat olisivat naisten toiveammatteja.
Lue tutkimuksesta julkaistu mediatiedote
Mielikuvat estävät alalle hakeutumista
Vaikka tietotekniikka ulottuu arjessamme kaikille elämänalueille ja olemme sen vaikutuspiirissä aamusta iltaan, alaa vaivaavat edelleen kapeakatseiset stereotypiat. Lähes puolet naisista koki it-alan epäkiinnostavaksi sen vaikeuden tai teknisyyden vuoksi, vaikka alalla on hyvin monipuolisia – ja ihmiskeskeisiä – toimenkuvia.
Toinen alaa varjostava mielikuva on työn luonne istumatyönä. Vastaajista 44 prosenttia piti sitä syynä alan epäkiinnostavuuteen, nuorista jopa 58 prosenttia. Tietokonetta energiajuomien voimalla kellon ympäri näpyttelevät nörtit ovat toki alan arvostettuja ammattilaisia, mutta niin ovat myös asiakasvastuulliset myyjät, asiakasyhteistyöpäälliköt tai tuottavuusratkaisujen konsultit.
”Monelle meille hakeutuville ihmisille on tärkeää se, miten heidän työnsä vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä ihmisten arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Tärkeänä koetaan myös se, miten voimme olla vaikuttamassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.”
Palkka ja kehittymismahdollisuudet kiinnostavat
Onneksi alaan liittyy myös positiivisia mielikuvia. It-alan tärkeimmiksi vetovoimatekijöiksi naiset nostavat palkan (60 %) ja teknologian kehityksen (56 %). Johtavassa asemassa olevista vastaajista jopa 71 prosenttia katsoi teknologian kehityksen tekevän alasta kiinnostavan ja korkeakoulutetuista 70 prosenttia piti palkkaa houkuttelevana tekijänä.
Lähes tasavahvoina vetovoimatekijöinä koetaan omat kehittymismahdollisuudet (46 %) ja tietotekniikan tärkeys yhteiskunnalle (44 %). Ilahduttavaa on, että nuorista naisista 68 prosenttia näki palkan houkuttelevana ja 52 prosenttia piti alan kehittymismahdollisuuksia kiinnostavina. Kenties heitä saataisiin enemmän hakeutumaan alalle nostamalla esiin mahdollisimman monenlaisia ura- ja kehityspolkuja.
Miten saisimme enemmän naisia it-alalle?
It-ala kärsii tällä hetkellä pahasta työvoimapulasta eikä ammattien sukupuolen mukainen segregaatio ole kenenkään etu. On siis tehtävä kaikki voitava, että saamme kaikki lahjakkaat naiset houkuteltua alalle. Tilanne ei ole toivoton, koska ala sinällään koetaan tärkeäksi. Se, mitä tarvitaan on alan imagon muokkaaminen todellisuutta vastaavaksi.
Koska me Atealla koemme tärkeäksi murtaa alaan liittyviä myyttejä, olemme muun muassa järjestäneet Glamour Moments in IT Path -tilaisuuksia, joihin kutsuimme naisia Atealta ja asiakkailtamme verkostoitumaan, vaihtamaan kokemuksia sekä olemaan vain kertakaikkisen upeita.
Lähdemme myös tarkastelemaan omaa kieltämme. Puhummeko me alasta ja toimenkuvista ymmärrettävällä tavalla? On mahdollista, että diginatiivien sukupolven korvissa ”it” kuulostaa yhtä houkuttelevalta kuin ”atk”. Myös monet alan vakiintuneet tehtävänimikeet saattavat olla alan ulkopuolisille munkkilatinaa eivätkä he siksi tule edes hakeneeksi alan tehtäviin, vaikka heillä olisi kaikki edellytykset onnistua niissä. Lupaamme katsoa tässä asiassa peiliin ja parantaa tapamme.
IROResearch Oy teki tutkimuksen Atean toimeksiannosta alkuvuonna 2022. Tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin.
Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 2 000, joista näihin tutkimuskysymyksiin valikoitui vastaajiksi 706 iältään 18–65-vuotiasta naista, jotka eivät ole eläkkeellä.
Tutkimuksen tiedonkeruuajat olivat 18.1–26.1.2022 sekä 8.–16.2.2022. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä.