Siirry sisältöön
Takaisin Vuoden digitaalisin teko 2022

Vankien digitaitoja kohentamalla ehkäistään syrjäytymistä

Hämeenlinnan naisvankilassa kaikilla vangeilla on henkilökohtaiset työasemat eli sellipäätteet, joiden avulla he voivat hoitaa yhteydenpitoa myös vankilan ulkopuolelle. Digitaitojen oppiminen helpottaa vangin sopeutumista arkeen vapautumisen jälkeen.

Hämeenlinnan naisvankilan sellissä on meneillään yläasteen matematiikan tunti. Sellin asukas seuraa tietokoneen ruudulta, kun opettaja käy läpi yhtälöitä. Naapurisellissä on toisenlainen tunnelma: siellä suunnitellaan jo seuraavaa viikonloppua. Vanki lähettää sähköpostia parin sadan kilometrin päässä asuvalle tyttärelleen ja ehdottaa kellonaikaa lauantain videopuhelulle.

Hämeenlinnan naisvankila on Suomen ensimmäinen älyvankila. Uusi vankila valmistui marraskuussa 2020, ja maaliskuussa 2021 kaikkiin sataan selliin saatiin asennettua henkilökohtaiset työasemat eli sellipäätteet. Sellipäätteiden avulla vangit voivat esimerkiksi käyttää vankilan sisäiseen viestintään tarkoitettua ohjelmaa, osallistua lähikoulujen opetukseen ja selata rajattua määrää nettisivuja. Vangit voivat hakea lupaa myös videopuheluihin ja vankisähköpostin käyttöön. Netin kautta he voivat myös lukea e-kirjastojen kirjoja tai kuunnella äänikirjoja.

”Palveluiden avulla pyrimme opettamaan vangeille digitaitoja, joita he tarvitsevat vapautumisen jälkeen. Digitaidot ovat tärkeitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Niitä voi nykyisin verrata jopa lukutaitoon”, Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka Rikosseuraamuslaitokselta sanoo. 

Älyvankilan suunnittelu alkoi vuonna 2018. Järjestelmän viimeisetkin uudet ominaisuudet on otettu käyttöön tämän vuoden aikana. Sekä Hämeenlinnan vankilan vangit että henkilökunta ovat olleet aktiivisesti mukana kehitystyössä.

”Älyvankilaa oli suunniteltu Suomessa aiemminkin, mutta uuden Hämeenlinnan vankilan käyttöönoton myötä se eteni käytäntöön. Digitalisaatiossa alettiin nähdä enemmän hyötyjä kuin riskejä. Hankitun PriSec-sellipäätejärjestelmän toimittaja on saksalainen Gerdes, ja järjestelmän tietoturva- ja suoja on testattu moneen kertaan ennen käyttöönottoa”, Puolakka kertoo.

Lisää yhdenvertaisuutta

Pia Puolakan mielestä vankilan digitalisoinnin tärkein hyöty on yhdenvertaisuuden lisääntyminen. Rikosseuraamuslaitoksen keskeisen periaatteen mukaan vankien pitää pystyä käyttämään yhteiskunnan normaalipalveluja myös suljetusta vankilasta käsin.

Yhteistyökumppanit ovat olleet mukana kehittämässä toimintaa. Vankien kuntoutukseen ja vapautumisen valmisteluun liittyvien siviilipuolen palvelujen tarjoajat ovat järjestäneet vangeille nettikursseja ja ohjausta videopuhelujen välityksellä.

”Vankien mielestä parasta on ollut mahdollisuus videopuheluihin. On tärkeää, että yhteys lapsiin tai muihin läheisiin säilyy vankila-aikana. Videopuhelut ovat voineet tiivistää yhteydenpitoa esimerkiksi kaukana asuviin perheenjäseniin, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta vierailla vankilassa paikan päällä.” 

Puolakka kertoo, että kansainvälisten tutkimustulosten mukaan vankiloiden digitalisaatiolla on ollut vaikutuksia esimerkiksi vankilailmapiirin rauhoittumiseen. Se on yhden tutkimuksen mukaan saattanut jopa vähentää rikoksen uusimisriskiä.

Henkilökunnan digiloikka

Hämeenlinnan vangeille ja henkilökunnalle tehtyjen kyselyjen mukaan järjestelmää käytetään aktiivisesti ja sen käyttö koetaan helpoksi. Alku tosin vaati digiloikkaa myös vankilan henkilökunnalta.

”Vankiloissa on totuttu paperiasiointiin. Käytäntöjen muuttaminen digitaalisiksi on vaatinut paljon työtä. Esimerkiksi videopuhelujen ja vankisähköpostin valvontaan on tarvittu uusia prosesseja”, Pia Puolakka kertoo.

Älyvankilasta saadut kokemukset ovat olleet sen verran myönteisiä, että käytäntöä on tarkoitus laajentaa kaikkiin Suomen suljettuihin vankiloihin. Seuraavaksi älyvankilamalli otetaan käyttöön Pyhäselän vankilassa joulukuussa 2022.

Hämeenlinnan älyvankila on kerännyt paljon kansainvälistä julkisuutta, ja Suomesta on haettu mallia monien maiden vastaaville kehityshankkeille.

Älykäs vankila -hankkeeseen ovat Rikosseuraamuslaitoksen lisäksi osallistuneet Oikeusrekisterikeskus, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori sekä monet yhteistyökumppanit.

Takaisin Vuoden digitaalisin teko 2022