Siirry sisältöön
Takaisin Vuoden digitaalisin teko 2022

Opettajien ja oppilaiden IT-arki sujuvaksi

Digitaalisten tunnusten ja järjestelmien hallinnointi on pikkuhiljaa uinut osaksi jokaisen opettajan työpäivää. Aivan liian isoksi osaksi, tuskailee moni. Desku eli digitaalinen työpöytä auttaa opettajaa keskittymään tärkeimpään eli pedagogiaan.

Rusko on varsinaissuomalainen, reilun 6 000 asukkaan kunta. Yläasteen matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Marko Mäenpää on kollegansa Janne Korsimon kanssa aloittanut siellä eräänlaisen vallankumouksen: heidän tavoitteensa on vapauttaa opettajat IT-ansasta, johon nämä ovat tahtomattaan joutuneet.

”Ihan sydäntä raastoi, kun näki opettajien vaikeudet erilaisten järjestelmien kanssa. Automaattinen tietojenkäsittely eli ATK oli siitä kaukana”, Mäenpää sanoo.

Heidän perustamansa Opentunti Oy:n luoma digitaalinen työpöytä Desku on kymmenen vuoden kehitystyön tulos. Sen avulla palveluihin pääsee kertakirjautumisella. Omalla työpöydällä on kaikki, mitä koulupäivän aikana tarvitsee.

”Halusimme rakentaa kouluille IT-ympäristön, jossa tekniikka ei ahdista ja jossa on käytössä parhaat menetelmät. Vain Deskun käyttöönotossa tarvitaan tietohallintoa, mutta sen jälkeen opettaja pärjää itse. Käyttö maksaa vain euron per oppilas ja asennus yhden päivän”, Marko Mäenpää sanoo.

Desku auttaa opettajaa IT-tukityössä

Koulujen digitalisoituminen on tapahtunut nopeasti. Jokainen oppilas tarvitsee nykyään samanlaiset tietotekniset resurssit kuin toimistotyöntekijä. Mutta siinä missä toimistotyössä IT-tuki hoidetaan ammattilaisten voimin, kouluissa palveluiden tunnusten hallinnointi jää usein opettajan vastuulle. Erilaisten oppimisympäristöjen yhteensovittaminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta digitaaliset materiaalit saadaan oppilaiden ja opettajien käyttöön.

”Aineenopettajalla voi olla isossa koulussa 300 oppilasta. Hän joutuu varsinaisen työnsä ohella olemaan näiden IT-vastaava, ja se on jo pelkästään valtava urakka. Ja jos tekniikka jumittaa, se torpedoi koko koulutyön, kun ostettuja järjestelmiä ja sisältöjä ei pääse käyttämään”, Marko Mäenpää sanoo.

Deskun avulla pystytään automatisoimaan tietotyötä, jota nykykoulussa tarvitaan. Sen palveluita kehitetään koko ajan: automaatiosta on hyötyä esimerkiksi Wilma-viestien lähettämisessä sekä sijaisopettajien tunnusten hallinnassa.

”Loppujen lopuksi on kyse vakioinnista. Kun sadat tuhannet koneet käynnistyvät aamulla kouluissa eri puolilla Suomea, homman pitää toimia. Deskun avulla se toimii”, Marko Mäenpää sanoo.

Opentunti on hanketyön tulos

Marko Mäenpään ja Janne Korsimon työ koulujen paremman IT-ajan hyväksi alkoi jo vuonna 2012. Silloin he kehittivät Opetushallituksen hankerahalla ilmaisen palvelun, joka mahdollisti tuntisuunnitelmien jakamisen. Koodausosaamista tiimiin saatiin Turun ammattikorkeakoulusta, ja vuosien mittaan ja hanke kerrallaan ajatus kehittyi pidemmälle.

”Hankkeilla on aina alku ja loppu, mutta tavoitteemme oli palvelu, jota voidaan käyttää valtakunnallisesti ja jatkuvasti”, itsekin IT-alalla työskennellyt Mäenpää kertoo. Jatkuvuus varmistettiin perustamalla voittoa tavoittelematon yritys, joka kaupallisti Deskun.

Nyt Deskulla on yli 100 000 käyttäjää – oppilasta ja opettajaa – 40:ssä eri kunnassa

”Opettajien palaute on ällistyneen helpottunutta: voiko kaikki tarvittava IT-infra todella löytyä samalta työpöydältä? Tavoitteemme on saada Desku käyttöön laajasti koko Suomeen ja edistää alueellista tasa-arvoa”, Marko Mäenpää sanoo.

Takaisin Vuoden digitaalisin teko 2022