Laddar meny

Miten suhtaudut digitalisaatioon?

Artikkeli 2017-08-14

Lauri Ylönen, The Rasmus -yhtyeen laulaja ja asuintaloja suunnittelevan Alvardag-yrityksen osakas

”Digitalisaatio on parantanut muusikoiden välistä tasa-arvoa. Kun yhtyeemme The Rasmus perustettiin 1994, oli todella vaikeaa päästä studioon tekemään albumia. Vehkeet olivat jäätävän kalliita, mikä rajoitti luovuutta. Miksauspöytä saattoi maksaa miljoona markkaa.

Nykypäivänä kuka tahansa lahjakas muusikko pystyy luomaan vaikka makuuhuoneessaan yhtä laadukasta ääntä kuin studiossa. Tämän takia ura on helpompi saada käyntiin kuin aikaisemmin. Toisaalta kun jokaisen laulajan ääni saadaan kuulostamaan hyvältä tietokoneen avulla, oikeat lahjakkuudet saattavat jäädä taka-alalle. Minua harmittaa niiden puolesta, jotka ovat harjoitelleet kymmenen vuoden ajan kuusi tuntia päivässä kitaransoittoa.

Digitalisaatio on keskipisteessä työssäni asuintaloja suunnittelevassa Alvardag-yrityksessä. On kiehtovaa tuoda suomalaiseen asumiseen älysovelluksia, vaikka olenkin vielä älykotien suunnittelemisessa oppikoulussa. Minulle valkenee pikkuhiljaa, mitä kaikkea digitalisaation avulla pystyy kodeissa tekemään.”

 

Liisa Tiittula, Helsingin yliopisto käännöstieteen professori

”Kielitoimiston sanakirjassa digitalisaatiolle on selitys, joka ei kerro yhtään mitään. Kannatan yleensä suomenkielisiä sanoja, mutta digitalisaatio on vakiintunut hyvin puheeseemme. Sille ei löydy suomenkielistä käännöstä, enkä osaa sanoa, mikä voisi olla parempi termi.

Digitalisaatiosta on johdettu paljon sanoja, kuten digiloikka. Digitaalinen on vastakkainen sanapari analogiselle. Jos digitaalinen suomennettaisiin, pitäisi myös analoginen kääntää suomeksi.

Omaan työelämääni digitalisaatio on tuonut paljon hyvää, mutta jonkin verran myös harmia. Tuntuu esimerkiksi huikealta, kun voin työstää yhtä aikaa tekstiä maapallon toisella puolella olevan kollegan kanssa.

Toisaalta minua harmittaa, että tiedonsiirto vanhoilta videokaseteilta digitaaliseen muotoon on hankalaa, koska tarvittavia laitteita ei juuri enää löydy. Tallensimme aikoinaan videokameralla pienille kaseteille esimerkiksi tulkkaustilanteita, jotka ovat tärkeitä vuorovaikutuksen tutkimisessa. Kasetit eivät edes ole kovin vanhoja, 2000-luvulta!”

 

Pekka Möttö, Kyyti-palvelun lanseeranneen Tuup-yrityksen toimitusjohtaja ja OnniBus-yhtiön perustaja

”Digitalisaatio-sana herättää minussa hilpeyttä. Olen heikoin digitaidoin varustettu digitalisaatioon perustuvan firman toimitusjohtaja. En osaa koodata ja käytän mieluummin paperista kuin sähköistä kalenteria. Minua onkin kutsuttu naljaillen Digi-Pekaksi.

Minulle digitalisaatio merkitsee mahdollisuutta luoda uudenlaista toimintaa ja tarjota asiakkaille entistä parempia palveluja. OnniBus tuli tunnetuksi, koska se muutti digitalisaation keinoin perinteisen toimialan. Nykyisessä yrityksessäni Tuupissa Kyyti-kuljetuspalvelu luo digitalisaation avulla uutta asiakasystävällistä ja kustannustehokasta palvelua.

Uusi konsepti herättää myös kiukkua, koska joidenkin mielestä yrityksemme sotkee vanhoja markkinoita. Olenkin ollut Suomen liikennealan vihatuin mies. Toisaalta sain OnniBusin aikoina ”Suomen paras asiakaskokemus” -sertifikaatin. Se kertoo siitä, että olen ollut digitalisaatiossa oikealla asialla.”

 

Pekka Mattila, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Aalto University Executive Education -ryhmän toimitusjohtaja

”Törmään usein digitalisaatiosta hössöttäviin ihmisiin niin omalla alallani koulutuksessa kuin terveydenhuollossa ja kotimaisen kaupan alalla. Useimmiten hössöttäjillä on suurin kehitysloikka vielä edessäpäin.

Nykyään digitalisaatio on uusi normaali. Aikaisemmin se oli koteloitunut ilmiö: normaalin järjestelmän rinnalle rakennettiin epänormaali digikanava.

Minulle itselleni digitalisaatio merkitsee sekä työ- että yksityiselämässä vähän kerrallaan tapahtuvaa evoluutiota ja murrosta. Yrityksemme on tuottanut verkkovalmennuksia jo parin vuoden ajan. Huomaan myös opetustyössäni paperipinojen pienentyneen, koska opiskelijat palauttavat kurssitöitä sähköisesti. On tosin ärsyttävää, kun pitää kymmeniä kertoja päivässä odottaa jonkin dokumentin avautumista pilvipalvelussa.”

 

Ari Puustinen, Atea Finland Oy:n konsultointipalveluiden johtaja

”Digitalisaatiossa on parasta se, että pystymme aidosti auttamaan yrityksiä ja yhteisöjä pääsemään tavoitteisiinsa tehokkaammin ja tuottavammin. Teknologia ei aseta enää rajoitteita, kuten se teki vielä 10–15 vuotta sitten. Loppujen lopuksi digitalisaatiossa on kyse siitä, että päivittäisen työn tekemisen edellytyksiä ja työn tuottavuutta parannetaan teknologialla.

Omalla kohdallani yksi konkreettinen esimerkki on matkapäivien väheneminen merkittävästi. Enää ei ole merkitystä, missä maailman kolkassa tai mihin aikaan vuorokaudesta teet työsi. Ei tarvitse kuin olla tavoitettavissa. Kaikki on saatavilla koko ajan.

Digitalisaation myötä ihmisten osaamisprofiilit muuttuvat kapean sektorin huippuosaajista laveamman korkean tason osaajiksi. Jatkossa pitää osata yhdistellä teknologioita ja soveltaa niitä eri tavalla kuin aikaisemmin. Pitää tsempata jatkuvasti, että pysyy kehityksessä mukana.

 

Olen onnellinen siitä, että työni koostuu digitalisaation ympärillä olevista asioista. Olen huomannut, että teknologian kehittyessä oman työn tuottavuus on kasvanut. Saan nykyään päivän aikana enemmän aikaan kuin ennen.”

Tätä mieltä

Tätä mieltä on haastattelusarja, jossa eri alojen johtavat mielipidevaikuttajat esittävät yllättäviäkin ajatuksia ajankohtaisista ilmiöistä.

Atea perceived better if you update your browser. Here you will find a new version of Internet Explorer