Laddar meny

Miten sote muuttaa tietotekniikan roolia työssäsi?

Artikkeli 2017-06-01

Tapani Kiminkinen, lääkäri, perusturvaliikelaitos Saarikka

”Olen seurannut sotemuutoksen etenemistä tarkkaan. Voisi jopa sanoa, että olen huolissani kokonaisuudesta. Mutta kun kyseessä on poliittinen kysymys, se pitää vain viedä läpi. Tunnen maakunnassani sotemuutosta vetävät ihmiset, ja he ovat kyllä helevetin hyviä tyyppejä.

Toimin maalaislääkärinä liikelaitos Saarikassa Saarijärvellä. Olen tuntenut suurimman osan potilaistani jo vuosia eikä heillä ole pelkoa soten tuomista muutoksista paikkakunnallamme. Meillä on Saarijärvellä itseasiassa paras lääkäritilanne pitkään aikaan. Ihmisillä on valtavan hyvä valinnanvapaus palveluista jo nyt. Epäilen, että he tulevat tuskin kovin innokkaasti lähtemään mukaan erilaisiin kokeiluihin.

En usko, että asiat tulevat täällä Saarijärvellä hirveästi muuttumaan. Kovin suurta muutosta minun työnkuvaani sote tuskin ainakaan tuo. Loppujen lopuksi tärkeintä terveydenhuollon uudistamisessa pitäisi olla kansanterveyttä uhkaavien tautien ehkäiseminen. Pelkään, että sotemuutos on keskittynyt liikaa valinnanvapauden edistämiseen eikä itse siihen, miten perusterveydenhuolto tulee toimimaan. Yhtenäistämisessä on haasteensa.

Digitalisaation suhteen olen hieman vanhanaikainen. Mielestäni mikään hilavitkutin ei voi korvata lääkärin ja potilaan välistä suhdetta. Potilaan kanssa on luotava hyvä paranemisen ilmapiiri ja kaikkien uusien ratkaisujen on oltava vain välineitä luottamuksellisen potilassuhteen tueksi. Uudenlaiset tukijärjestelmät kuitenkin mahdollistavat yksilöllisemmän palvelun ja voivat parantaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Taidan kuitenkin jäädä eläkkeelle ennen kuin sellaisia käyttöjärjestelmiä kerkeän ottaa käyttöön.”

 

Aija Tuimala, muutosjohtaja, Etelä-Karjalan liitto, Lappeenranta

”Olen tehnyt työtä soten parissa jo vuodesta 2005 alkaen. Juuri viime viikolla naureskeltiin kaupunginjohtajan kanssa, että onkohan tässä saatu mitään aikaiseksi. Minusta kuitenkin tuntuu, että Etelä-Karjalan asiat rullaavat sotemuutoksen kannalta oikein hyvin. Asiakaskyselyjen mukaan ihmiset ovat olleet tyytyväisiä tekemiimme ratkaisuihin ja nykyiseen terveydenhuoltopalveluiden malliin.

Tämä on jo kahdeksas vuosi, kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat olleet maakunnan hallittavina. Imatran kaupunki liittyi viimeisimpänä joukkoomme. Parhaillaan pohdimme, miten saamme muokattua oman yhden tuottajan järjestelmämme lainsäädännön valinnanvapauskriteeristön mukaiseksi.

Sotemuutoksen onnistumiseen on luotu paljon paineita. Olemme Etelä-Karjalan maakunnassa valmistautuneet siihen tietotekniikan näkökulmasta erittäin hyvin. Eri kunnat käyttävät tietojen hallintaan ja käsittelyyn samaa tietojärjestelmää. Yhteisten järjestelmien käyttöönotto on voitu tehdä pikkuhiljaa sen mukaan, miten kussakin kunnassa on järkeväksi nähty. Eri kunnat ovat eri tilanteissa esimerkiksi sopimuskausien kanssa.”

 

Joonas Simolin, Senior Consultant, Atea Finland Oy

”Olen huomannut, että monella maakunnalla on erittäin kunnianhimoisia tavoitteita sotemuutoksen osalta. Ne liittyvät ennen kaikkea digitalisaation mahdollisuuksiin. Kysymykseksi nousee se, miten kaikki saadaan oikeasti hoidettua. Projektin onnistumisen varmistamiseksi vaaditaan hyviä suunnitelmia. Liikkuvia palasia on paljon.

Soten kaltaiset palveluiden ja laitteiden käyttöönotot ovat meille Atealla ydinosaamisaluetta. Hoidamme IT-ratkaisuja sekä asiantuntijapuolella että laitepalveluissa. Viime aikoina olen perehtynyt työasemiin, niiden hallintaan ja erityisesti tietoturvaan.

Sotemuutoksen myötä tietoturvasta huolehtiminen siirtyy loppukäyttäjälle eli itse potilaalle. Jos potilaalla on mistä tahansa pääsy omiin potilasrekistereihinsä, on sinne mahdollisesti pääsy myös tietojenkalastelijoilla.

Potilaan tai asiakkaan kannalta tietoturva onkin todella iso muutos aikaisempaan malliin. Ennen ihminen saattoi esimerkiksi mennä vaikkapa pankkiin paikan päälle asiakirjan kanssa, jossa häneltä tarkistettiin henkilöllisyys. Pankkivirkailija saattoi jopa tunnistaa ihmisen, eikä siinä henkilöllisyyttä tarvinnut sen kummemmin tarkastellakaan. Monet ajattelevat tietoturvasta edelleen hieman vanhanaikaisesti – kukapa minun henkilöllisyyteni haluaisi varastaa tai minun tietojani kalastella?

Digitalisaatiota ei pidä tehdä pelkän digitalisaation takia. Mielestäni sotemuutoksen alkuvaiheessa on hyvä tilaisuus ottaa olemassa olevista mahdollisuuksista vain tärkeimmät ja hyödyllisimmät asiat käyttöön. Siis poimia rusinat suoraan pullasta.

Mainioita ratkaisuja ovat esimerkiksi videoneuvottelut ja etälääkäritoiminta, jossa konsultaatio voidaan hoitaa näppärästi videopuhelun avulla. Kun kaikki ratkaisut pystytään tarjoamaan saman katon alta, minimoituvat kommunikaatioon, tietoturvaan ja prosesseihin liittyvät kiemurat ja ongelmatilanteet.

Kun siirrytään ihmisläheisestä palvelusta digitaaliseen palveluun, olisi jatkossa erittäin tärkeää seurata sen vaikutuksia ihmiseen - sekä hyviä että huonoja. Robotin halaus ei vastaa ihmisen halausta, vaikka robotilta sen saisi useamman kerran päivässä. Tehostaminen väärässä kohdassa ei välttämättä anna haluttua lopputulosta. Ihminen tarvitsee myös aitoa sosiaalisuutta. Muutenhan suurin osa ihmisistä seurustelisi pelkästään WhatsAppin ja Facebookin välityksellä.”

 

Timo Aronkytö, muutosjohtaja, Uudenmaan liitto, Helsinki

”Emme ole tekemässä sotemuutosta vain siksi, että haluaisimme toteuttaa hallituksen tahtoa. Teemme tätä työtä ennen kaikkea siksi, että uusmaalaiset saisivat parempia palveluita alueellaan. Ratkaisussa pitää olla myös potentiaalia.

Välillä luen hieman huvittuneena muiden maakuntien futuristisia näkemyksiä digitalisaatiosta ja teknologiasta. Digitalisaatio tulee kyllä ehdottomasti olemaan maailmaa mullistava ja läpilyövä ajattelumalli. 2020-luvun maailmaan kannattaakin valmistautua.

Joskus ihmiset hämmästyvät pragmaattista ja käytännönläheistä lähestymistapaani asiaan. Tavoitteenamme on kuitenkin saattaa vanha terveydenhuollon järjestelmä turvallisesti uuteen ja koota palvelut yhteen maakunnan liikelaitokseksi, joka lähtee palvelemaan kansalaisia. Sotemuutoksen myötä meillä Uudellamaalla tulee olemaan 30 000–40 000 päätelaitetta oheislaitteineen. Tietojärjestelmiäkin tulee oleman huomattava määrä.

Kun varsinainen muutos tapahtuu, se on tehtävä hallitusti ja organisaatioita kuuntelemalla. Siinä prosessissa ei voida mennä pelkät digilasit silmillä.”

 

Olavi Hiekka, toimitusjohtaja, Maakuntien tilakeskus Oy

”Maakuntien tilakeskus Oy hoitaa yksinoikeudella kaikkien maakuntien tila-asiat. Keskitetyn kiinteistöhallinnon edut perustuvat osaamiseen ja sen jakamiseen koko maan alueelle sekä yhtenäisiin toimintatapoihin. Lisäksi yhteinen hankinta tuo merkittäviä mittakaavaetuja. Lähtökohtana on palvella maakuntia niiden toiminnassa ja tätä varten luomme yhteisiä toimintaa palvelevia tilakonsepteja maakuntien eri toimintoihin. Tilojen toimivuus on pitkällinen kehitysprosessi. Pyrimme kehittämään tiloja joustaviksi, jotta ne voisivat elää muuttuvissa tilanteissa. 

Sotemuutoksen myötä sairaalat ja sairaanhoitopiirien kiinteistöt, kuntien perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen sekä pelastustoimen tilat siirtyvät maakuntien hallintaan ja niistä tehdään vuokrasopimukset. Tilakeskuksen hallittavaksi tulee lähes kymmenen miljoonaa neliötä ja tuhansia vuokrasopimuksia. Perustietojen kerääminen näistä tiloista on valtava projekti ja sen on oltava tehtynä tämän vuoden loppuun mennessä. 

Vuoden 2018 joulukuussa pitää olla tehtynä kaikki vuokrasopimukset ja niistä pitää myös lähettää vuokralaskut, jotta yhtiöllä on mahdollisuus vastata kaikista maakuntien tiloihin liittyvistä kustannuksista ja maksaa palkkaa yli tuhannelle henkilölle. Tämä on prioriteettilistallamme ensimmäisenä.

Yhtiömme toiminta tukeutuu ICT-ratkaisuihin, joista sopimustenhallintajärjestelmä on saatava valmiiksi samassa aikataulussa. Haasteena meillä ovat ennen kaikkea valtava volyymi ja vähäinen aika. Tulemme olemaan ylivoimaisesti suurin kiinteistöalan toimija Suomessa. Toimeksiantomme on kuitenkin selkeä.

Yhtenäiset prosessit ja järjestelmät ovat toki tavoitteena, mutta uskon, että voimme elää hetken vielä myös vanhojen järjestelmien kanssa. Kaikista keskitetyn hallinnon hyödyistä pääsemme nauttimaan siis vasta myöhemmin, 2020-luvulla. Muutokset vaativat kärsivällisyyttä, mutta niistä saatava optio on myöhemmin valtava.”

 

Tätä mieltä

Tätä mieltä on haastattelusarja, jossa eri alojen johtavat mielipidevaikuttajat esittävät yllättäviäkin ajatuksia ajankohtaisista ilmiöistä.

Atea perceived better if you update your browser. Here you will find a new version of Internet Explorer