Laddar meny
Kuva: Kimmo Räisänen

Rytmityö syrjäytti etätyön Ateassa

Artikkeli 2017-04-28
Ateassa ei vietetä etätyöpäiviä vaan tehdään rytmitöitä silloin, kun se on fiksuin ratkaisu. ”Aluksi väänsimme peistä pelisäännöistä, mutta nyt rytmitetty työ on osoittanut hyötynsä”, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Sarita Laras sanoo.

Ateassa on aina haluttu olla eturintamassa kehittämässä modernia työkulttuuria. Niinpä etätöitäkin alettiin tehdä noin kuusi vuotta sitten hyvin ennakkoluulottomasti.

”Lanseerasimme rytmityön käsitteen. Tavoitteenamme oli kehittää noin 350 ihmisen organisaatiostamme asiantuntijoiden työyhteisö, jossa töitä voisi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Työnteon kulttuuri on kaikkiaan isossa muutoksessa ja tietotekniikalla on siinä merkittävä rooli. Meille atealaisille toimisto taskussa on ollut jo pitkän aikaa arkitodellisuutta”, Atean henkilöstö-ja viestintäjohtaja Sarita Laras kertoo.

Vaikka tarkoitus oli hyvä, ei etätöiden tekeminen sujunutkaan suunnitelmien mukaisesti.

”Työkulttuurimme alkoi mennä jopa negatiiviseen suuntaan. Työntekijämme eivät enää oikein tienneet, missä heidän kollegansa olivat ja milloin heidät tavoittaa. Kalentereihin merkittiin esimerkiksi vain ”Etänä” ja koko päivä oli merkitty varatuksi. Tämän seurauksena tiimien ja koko organisaatiomme tehokkuus alkoi laskea. Olimme menettämässä hallinnan tunteen, ja silloinhan kukaan ei voi työpaikalla hyvin”, Sarita Laras kuvailee.

Väärin ymmärretty etätyö

Atean johto otti etätyön kunnon syyniin yhdessä työntekijöiden kanssa, jotta järki ja hallittavuus palaisivat IT-yhtiön työpäiviin.

”Joku voisi ajatella, että otimme takapakkia ajattelussamme, mutta me näimme asian toisinpäin. Halusimme mennä eteenpäin, joten päätimme analysoida perusteellisesti, mikä etätyössä oli mennyt vikaan ja mitä voisimme tehdä toisin.”

Yhteisen pohdinnan tuloksena koko työyhteisö huomasi, että pahimmillaan etätyöpäivillä ei ollut enää paljoakaan tekemistä työnteon kanssa. Niistä oli tullut enemmänkin saavutettu etu.

”Vika ei ollut vain meissä vaan ylipäätään koko yhteiskunnan tavassa suhtautua etätyöhön. Koko etätyön käsite on minusta ymmärretty täysin väärin, kun sitä markkinoidaan loman tai pidennetyn viikonlopun symbolina. Mainoksessa etätyötä tekevä makoilee laiturilla ja kansallinen etätyöpäivä on perjantaina. Koko etä-sanakin viittaa siihen, että ihminen ei ole kaikesta tietotekniikasta huolimatta edes saavutettavissa.”

Pohdintaa koko henkilöstön voimin

Etätyön luonnetta lähdettiin Ateassa pohtimaan hyvinkin käytännönläheisesti. Koko henkilöstö kävi hedelmällistä vuoropuhelua ja pelisäännöistä keskusteltiin välillä hyvinkin tunteikkaasti.

Nopeasti paljastui, että etätyön tekemisellä oli atealaisten mielissä aika vähän tekemistä alkuperäisen ideansa eli ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon kanssa. Siitä kertoivat henkilöstöjohtajan muistiinpanovihkoon kertyneet kysymykset:

 

  • Voinko pitää etätyöpäivän, koska olen tehnyt ylitöitä? (Ei, pidä ylityövapaa.)
  • Voinko pitää etätyöpäivän, koska olen sairaana? (Ei, pidä sairauslomapäivä.)
  • Voinko pitää etätyöpäivän, koska olen tehnyt paljon hommia? (Ei, pidä ylityövapaa.)

Uusi lähtö puhtaalta pöydältä

Työn tuloksena Ateassa päätettiin kirkastaa yhteiset pelisäännöt. Tarvittiin uusi lähtö puhtaalta pöydältä ja paluu rytmityön yksinkertaisen perusidean äärelle. Siinä jokainen rytmittää tekemisensä työtehtävän ja tilanteen mukaan: Jos iltapäivän asiakaspalaveri on lähellä kotia, kannattaa ilman muuta työskennellä aamupäivä kotona. Ja jos kalenterissa ei ole kokouksia ja seuraavaksi päiväksi pitää saada valmiiksi laaja raportti, voi olla tehokkainta työskennellä jossakin muualla kuin toimistolla.

”Rytmityöpäivää ei vietetä vaan silloin tehdään täysipainoisesti töitä. Jos työntekijä hoitaa sairasta lasta kotona ja haluaa silti tarkistaa sähköpostit tai osallistua kokoukseen, on hienoa, että se on mahdollista. Mutta eihän se täysipainoista työntekoa ole, eikä meistä kenenkään kannata harhauttaa itseämme sellaisella ajattelulla.”

Sarita Laras korostaa, että työntekijän täytyy olla etäpäivinä tavoitettavissa samalla tavalla kuin muinakin työpäivinä. Palaverit ja vapaat ajat merkitään kalenteriin normaaliin tapaan.

”Näin kollegat tietävät, milloin työkaveriin kannattaa ja voi olla yhteydessä. Asiat hoituvat nopeasti omalla MeetNow-virtuaalineuvottelullamme tai vaikkapa Skypellä.” 

Rehellinen keskustelu kannattaa

Kun pelisäännöt määriteltiin uudelleen, palaute ei ollut ainoastaan positiivista. Moni koki, että työnantaja alkoi määräillä liikaa ja vei työntekijöiltä vapauden tunteen.

”Lunta tuli aluksi tupaan, mutta vähitellen kaikki huomasivat, että yhdessä luotu rytmityön malli koitui kaikkien parhaaksi. Esimieskoulutuksissa korostimme, että kannustamme rytmityöhön, kunhan sitä tehdään pelisääntöjen mukaisesti.”

Atean rytmityö on herättänyt paljon kiinnostusta muissa yrityksissä. Sarita Laras onkin nykyään kysytty etätyön puolestapuhuja.

”Kannustan aina organisaatioiden johtoa ja henkilöstöä rohkeasti käymään avointa ja rehellistä keskustelua. Kokemuksesta voin sanoa, että se on kaiken vaivan arvoista.”

Sarita Laraksen vinkit

Tätä rytmityö vaatii:

  1. Fiksuja ja ajattelevia ihmisiä
  2. Selkeitä pelisääntöjä ja hyvää toimintakulttuuria
  3. Avointa ja rehellistä keskustelua

Kun rytmityö onnistuu:

  1. Työntekijä voi itse hallita ja optimoida omaa ajankäyttöään.
  2. Työntekijä kokee työnsä mielekkääksi
  3. Työn tuottavuus kasvaa
Atea perceived better if you update your browser. Here you will find a new version of Internet Explorer