Laddar meny

Koulu kasvaa digitaalisuuteen

Artikkeli 2017-11-17
“Vain kolmannes opettajista kokee, että heillä on hyvät TVT-taidot”, Valtioneuvoston kanslia toteaa selvityksessään. Hallitus on ottanut opetuksen digitalisoimisen yhdeksi kärkihankkeekseen ja digitalisaatio on tärkeä osa opetussuunnitelmaa. Millä tavoin kouluissa on selvitty muutospaineen alla?

Digitalisaatio näkyy kouluissa yleensä käyttöön otettuina sähköisinä oppimisympäristöinä, laitehankintoina sekä koulutuksina. Koululaitoksen muuttaminen on kuitenkin hidasta ja moni opettaja joutuu epämukavuusalueelleen, kun digitaalisuutta liitetään opetukseen. Uusien alustojen sujuva käyttö ei tule hetkessä ja iso osa opettajista onkin tehnyt suuren työn päästäkseen nykyiselle tasolleen.

Lapsille digitalisaatio on yleensä luonteva osa elämää. Savonlinnan Nojanmaan ala-asteen rehtori Pauli Kurolan oppilaat eivät arastele laitteita, koska “koditkin ovat niitä pullollaan ja ne huomioidaan kaikissa oppiaineissa eli hankkiudutaan eroon vanhasta atk-tunti ajattelusta.”

 

Ajan ja uskalluksen puute hidastavat digitalisaatiota

Vaikka suomalaisilla on Euroopan vahvin digitaalinen osaamispääoma, suurimmiksi haasteiksi nousevat opettajien tunne taitojensa riittämättömyydestä tai ajan puutteesta uusien opetusmenetelmien opetteluun.

“Viimeiset vuodet ovat olleet niin muutoksentäyteisiä, että hitaammin omaksuvat opettajat ovat läkähtymässä. Jatkuvasti uuden oppiminen vie paljon aikaa eikä kaikki jaksakaan niin tehokkaasti ottaa digiä arkeensa” kertoo Lohjan yläkoulun biologian ja maantiedon opettaja Heli Salo.

Myös Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston sosiaali- ja terveysalan opettaja Sari Koukka tunnistaa ilmiön: “Opettajat ovat kokeneet riittämättömyyden tunnetta. Aina ei ehdi omaksumaan uusia menetelmiä työkäyttöön.”

“Haasteena on pelko, jota digitaalisten välineiden käyttöönottoon liittyy. Koetaan, että ei osata ja kun ei heti osata, ei haluta edes yrittää. Osa opettajista myös kokee, että digitaalisuuden esiinmarssi tarkoittaa "perinteisempien" opetustapojen hylkäämistä”, miettii Liperin Ylämyllyn alakoulun erityisluokanopettaja Laura Kainulainen.

“Alalla ihmisten kohtaaminen on tärkeässä roolissa. Pelkona on, että koulutus siirtyy etäopetukseen. Joillakin aloilla tämä opetusmuoto varmasti toimii, mutta lähihoitajille pitäisi opettaa vuorovaikutustaitoja - asiakkaan kohtaamista kasvotusten” muistuttaa Sari Koukka.

Ongelmien kanssa ei onneksi tarvitse jäädä yksin. Useat oppilaitokset ovat resursoineet vertaistukea ja koulutusta opettajien avuksi. Monessa koulussa on esimerkiksi digitutor auttamassa opettajia teknologian hyödyntämisessä.

 

Digitalisaatiota kohti mennään hyödyt edellä

Valtioneuvoston selvityksen mukaan opettajat suhtautuvat myönteisesti tieto- ja viestintätekniikkaan opetuksessa. Noin neljä perusopetuksen opettajaa viidestä hyödyntävät tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan vähintään kerran viikossa. Lisäksi suurin osa opettajista haluaisi käyttää sitä enemmän opetuksessaan.

Myös haastattelemamme opettajat kertovat, että digitaalisuus on otettu vastaan pääasiassa positiivisesti ja suurimmalle osalle uusien laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto on ollut luontevaa.

Liperissä Ylämyllyn koulussa digitaalisten välineiden käyttöönottoa suunnittelevat digitiimi ja tutoropettajat yhdessä rehtorin kanssa. “Käytännössä digitaalisuus on tuonut uusia välineitä tiedon hakemiseen, jakamiseen ja tallentamiseen opetuksessa. Digitaalisuus myös antaa välineitä oppilaiden urakkamalliseen oppimiseen. Tieto oppilaan edistymisestä on helppo koota samaan paikkaan ja opettaja pystyy seuraamaan reaaliaikaisesti jakson tai kurssin töiden tekoa” sanoo erityisluokanopettaja Laura Kainulainen.

Heli Salolla muistiinpanot ja suunnitelmat ovat kaikki digimuodossa. “Tallennustavat ovat muuttuneet. Ennen tikku oli minun "jumalani", kannan sitä kyllä yhä mukanani, mutta rinnalle on tullut Google Driven suoma tallennusmahdollisuus.” Hän muistuttaa kuitenkin, ettei digitalisaatioon pidä mennä laite edellä. “Tarkoittaa sitä, että nyt, kun on "pakko" lisätä digiä, otetaan se käyttöön ilman, että se tuo mitään uutta arvoa. Että digi lisätään vain siksi, kun se täytyy. Kun sen pitäisi mennä niin, että tunnit suunnitellaan toisenlaisiksi, jos ottaa digin mukaan, ei siten, että perinteiseen tyyliin vetää, mutta lisää vain koneet ja digin.”

Savonlinnalaisessa Nojanmaan koulussa digioppiminen ei ole jalustalla vaan luonnollisena osana arkea. Sari Koukan mukaan nykyään opettajien koulutuksessa digitaalisuus otetaan eri tavalla mukaan, kuin mitä se otettiin aiemmin. “Digitaalisuuteen pitää saada kasvaa. Kuten nuorison kanssa, kasvaa nyt uusi opettajien sukupolvi. Heille digitaalisuus tulee olemaan luonnollinen asia.”

 

Atealla koulujen haasteet ovat tuttuja

Atean Edu account manager Janne Konttinen tunnistaa opettajien haasteet. Hän on itse tehnyt noin 20 vuoden opettajan uran ennen Atealle siirtymistä ja nykyisessä roolissaan konsultoi kuntia ja oppilaitoksia sekä myy niille ICT-laitteita ja -palveluita.

Konttinen huomauttaa, että digitaalisuus ei ole itseisarvo vaan sitä tulee ajatella yhtenä opetuksen välineenä. Ensin tulee ottaa huomioon opiskelijan taidot, opetettava aihe ja vasta sitten otetaan ICT mukaan. Hän onkin sitä mieltä, että digiloikka on huono sana. Digiaskel on parempi. Pedagogiikkaa ei tule toteuttaa digitaalisuuden ehdoilla, vaan digitaalisuus tulee pitää tukena pedagogiikassa.

Konttinen korostaa vertaistukea onnistumisen edellytyksenä ja peräänkuuluttaa johtajien pelisilmää hyödyntämään esimerkkien voimaa. Esimiesten kannattaa keskustella taitavien digiopettajien kanssa ja hyödyntää heitä. Edistyneiden ja innostavien opettajien avulla pystytään viemään eteenpäin digisanomaa ja tehostamaan menetelmiä.

Vaikka paljon puhutaan, miten digitaalisuuden merkitys opetussuunnitelmissa kasvaa, on se kuitenkin loppujen lopuksi vain pienessä osassa. Opetusmenetelmien uudistuksen lähtökohtainen muutos tulee siitä, että opetus saadaan tehtyä opiskelijalle mieluisaksi. Janne Konttinen toteaakin: “Digitaalisuus ei ole opettajan tahtotila vaan oppilaan oikeus.”

Jos vielä tuntuu, että digitaalisuus opetusmenetelmänä ei tunnu omalta jutulta, kannattaa unohtaa siihen liittyvät jännitykset ja lähteä rohkeasti kokeilemaan. Kokemusten kautta oppii parhaiten. Eihän autoakaan opita ajamaan ilman, että istutaan ratin taakse.

Janne Konttisen 3+1 vinkkiä digitaalisuuteen

Pitkän opettajauran tehneellä ja yli 1500 opettajalle digikoulutuksen pitäneelle Atean Janne Konttiselle on helppo määrittää kolme tärkeintä onnistumisen tekijää. Nämä ovat riittävä laitteiden määrä, toimiva verkko sekä tarpeeksi koulutusta. Nämä muodostavat perustan digitaalisuuden tehokkaalle hyödyntämiselle.

  1. Laitehankinnoissa kannattaa ehdottomasti tärkein kysymys on “Mitä laitteilla aiotaan tehdä?” Kun tähän on vastattu, voidaan siirtyä miettimään, minkälaisia laitteita tullaan käyttämään. Esimerkiksi jos digitaalisuutta halutaan hyödyntää tutkivassa oppimisessa, käytännöllisin ratkaisu on hybridilaite, jossa on kynä mukana. Tekstiä tuottavassa oppimisessa puolestaan perinteinen kannettava tietokone on sopivin vaihtoehto. Laitehankinnoissa on mahdollista ostaa laitteet kertaostoksena oppilaitokselle. Atean Edu account manager Janne Konttinen kuitenkin suosittelee miettimään leasing-mallia, joka on paljon joustavampi ja usein turvallisempi vaihtoehto.
  2. Koska suurin osa oppimisesta ja työskentelystä tapahtuu verkossa, on toimiva verkko tärkeä peruskivi. Verkon hidastelu tai jopa toimimattomuus saattaa lannistaa innokkaimmatkin opettajat ja oppilaat.

  3. Koulutuksen riittävyydestä on myös huolehdittava. Oppilaitoksissa on koettu toimivaksi menetelmäksi niin sanotut digitutorit, jotka opastavat muuta henkilökuntaa digitaalisissa opetusmenetelmissä.

    Koulutusta voi tarvittaessa tilata myös talon ulkopuolelta. Atean koulutukset lähtevät koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Koulutuksissa kuunnellaan ensin oppilaitoksen tahtotilaa. Mietitään yhdessä mm. koulutuksen runkoa, mitä oppilaitos aikoo tehdä, mitä tavoitetta kohti pyritään sekä mitä pilvipalveluita käytetään. Vastausten pohjalta räätälöidään sopiva koulutus.

+1 Janne muistuttaa lopuksi, että opiskelijoissa on paljon lahjakkuuksia myös digitaalisissa menetelmissä. He ovat monesti unohdettu voimavara, kun suunnitellaan digitaalisia opetusmenetelmiä. Opiskelijat kannattaakin ottaa mukaan suunnitteluprosessiin.

 

 

Atea perceived better if you update your browser. Here you will find a new version of Internet Explorer