Tietotekniikalla voidaan parantaa julkisia palveluita ja estää eriarvoistumista

Julkisen sektorin tietotekniikka- ja digitalisaatiohankkeista kuullaan usein vain negatiivisia uutisia. Otsikoihin nousevat omaan mahdottomuuteensa kaatuvat jättiprojektit, yhteisten varojen väärinkäyttö ja tehottomat hankinnat. Esitimme Kuntien yhteisen kehitysyhtiön Tieran toimitusjohtajalle Jyrki Halttuselle ja Atean toimitusjohtajalle Juha Sihvoselle neljä yleistä ennakkoluuloa julkisen hallinnon tietotekniikasta ja digitaalisuudesta.

1. Nykyajan nuorille ei tarvitse koulussa opettaa tietotekniikan käyttöä, se on heillä verissä.

Tieran Jyrki Halttunen: Suomessa on 540 000 peruskoululaista, joista alle kymmenellä prosentilla on koulun puolesta käytössään kannettava tietokone, tabletti tai muu laite. Suurimmalla osalla on kyllä omia laitteita, mutta ei niitä oppimiseen käytetä.

Atean Juha Sihvonen: Onhan se aika nurinkurista, että oma poikani pänttää historiaa samaan tapaan kirjoista kuin minä itse aikoinani. Se ei innosta nuoria, kun he hoitavat lähes kaiken muun tableteilla tai muilla mobiililaitteilla. Opiskelutavoilla ja -tekniikoilla on todella iso vaikutus nuorten asenteisiin oppimista kohtaan.

Jyrki: Tässä on kyse myös eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Meillä Suomessa on havahduttu siihen, että etenkin maaseudun poikien koulutulokset ovat jäämässä jälkeen tyttöjen suorituksesta. Esimerkiksi Englannista löytyy varoittavia esimerkkejä siitä, miten kantaväestöön kuuluvat pojat ovat jääneet muiden jalkoihin kilpailussa opiskelu- ja työpaikoista. Digitaalisuudella ja pelillisyydellä voi olla merkittävä rooli tällaisen kehityksen ehkäisijänä. Turku näyttää tässä esimerkkiä hankkimalla laitteet kaikille 4.- ja 7.-luokkalaisilleen. Hankinnan koosta kertoo, että se lähestulkoon tuplaa kaupungin tietotekniikan määrän.

Juha: Rehtorit ja opettajat ovat tässä avainasemassa, sillä heillä on työssään laaja autonomia. Onneksi meillä Suomessa on korkeasti koulutetut opettajat, joista etenkin nuorempi polvi tuntee tietotekniikan ja digitaalisuuden mahdollisuudet hyvin. Opettajat ovat innokkaita oppimaan uutta. On hienoa nähdä, miten esimerkiksi demoympäristöömme kutsutuilla opettajilla syntyy ahaa-elämyksiä siitä, kuinka hyödyntää digitaalisia ratkaisuja.

2. Palvelujen digitalisoituminen kasvattaa entisestään kuilua kasvukeskusten ja syrjäseutujen asukkaiden välillä.

Jyrki: Minusta asia on juuri päinvastoin. Hyvä esimerkki on oma Tiera Kotihoito -mobiilisovelluksemme, joka on käytössä jo 81 kunnassa. Se muun muassa optimoi kotihoidon työntekijöiden reitit ja avaa heille sähköisesti palveluun kuuluvien asiakkaiden ovet, jolloin hoitajien ei tarvitse kantaa mukanaan perinteisiä avaimia. Lisäksi hoitajat voivat tehdä kaikki kirjaukset älypuhelimellaan päivän mittaan. Kun henkilökunnan ei enää tarvitse aloittaa ja lopettaa työvuoroaan toimistolla, heillä on jopa viisikymmentä prosenttia enemmän aikaa asiakkaiden hoitamiseen. Vanhuspalvelut ovat yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista sosiaali- ja terveydenhuollon alueista. Juuri työn tuottavuuden kasvun kautta digitalisaatio voi jopa parantaa palvelua myös syrjäisemmillä seuduilla.

Juha: Opetuksessa digitaalisia palveluja voidaan käyttää vaikkapa poistamaan maantieteellisten etäisyyksien vaikutus. Esimerkiksi oppilas, joka ei sairautensa vuoksi pääse kouluun, voi nykyään osallistua aivan täysipainoisesti luokkamuotoiseen opiskeluun digiratkaisujen avulla. Tai pienen lukion oppilas voi opiskella kieltä isommassa lukiossa. Yrityspuolella työnteko ja osallistuminen on jo aika tehokkaasti irrotettu ajasta ja paikasta – ei ole mitään syytä, etteikö samaan pystytä myös kuntapuolella.

3. Julkisen hallinnon rakenteet ja prosessit ovat liian jäykkiä digitalisaation hyödyntämiseen.

Jyrki: Yksi kuntien heikko kohta on ollut hankala hankintaprosessi, joka on hidastanut uuden tekniikan käyttöönottoa. Tähän ongelmaan olemme kehittäneet yhdessä Atean kanssa ratkaisuksi Tiera Verkkokaupan. Se yksinkertaistaa hankintoihin liittyviä prosesseja, sillä verkkokaupassamme käyttäjät voivat tilata ennalta määriteltyjä laitteita itse esimiehensä hyväksynnällä. Samalla palvelu varmistaa hankintojen ammattimaisuuden ja estää väärinkäytökset, joita joissakin kunnissa on viime aikoina paljastunut. Verkkokauppamme suurin asiakas on Espoo, joka osti sen kautta viime vuonna yli kymmenen tuhatta työasemaa.

Juha: Neuvotteluvoimamme ja suurten hankintojemme ansiosta julkisen hallinnon toimijat saavat Tieran verkkokaupasta laitteet huomattavasti edullisemmin kuin aiemmin. Sote-uudistuksen myötä kuntien tehtävät ja budjetit noin puolittuvat. Entistä parempi kustannustehokkuus on avain siihen, että kunnilla on jatkossakin varaa kehittää ICT-ratkaisujaan.

Jyrki: Tiera on yli 260 asiakasomistajakunnan omistama kehitysyhtiö. Meillä on kaksi tavoitetta: etsiä ratkaisuja kuntien toiminnan tehostamiseen ja alentaa niiden ICT-kustannuksia. Verkkokauppa toteuttaa molempia. Palvelu soveltuu kaikille kunnille: niille, jotka hoitavat oman tietotekniikkansa ja niille, joilla on ulkopuolisia kumppaneita. Emme halua pakottaa asiakkaitamme tiettyyn malliin vaan palvelemme kaikkia.

4. Kuntien digitalisaatio laahaa muuta yhteiskuntaa jäljessä.

Jyrki: Keskimäärin kuntien digitalisaation aste on melko alhainen. Tampere on tässä suhteessa yksi kunnianhimoisimmista kaupungeista. Siellä on päätetty, että vuoteen 2025 mennessä pääosa kuntalaisten asioinnista tapahtuu digitaalisesti. Se on hyvä tavoite myös muille.

Juha: Digitaalisessa asioinnissa julkisella sektorilla on tosiaan vielä töitä. Mutta jotta uusia digitaalisia palveluita pystytään aidosti hyödyntämään, pitää perusinfran olla kunnossa. Esimerkiksi jos kouluun hankitaan mobiilit laitteet, pitää samalla muistaa käydä läpi myös langattoman verkon kapasiteetti, tietoturva, laitteiden lataaminen, turvallinen käyttö… Mutta kun kunnossa olevan perus-IT:n päälle päästään rakentamaan uusia ratkaisuja, se tarjoaa kunnille todella suuria toiminnallisia parannuksia ja kuntalaisille aivan uusia mahdollisuuksia hoitaa asioitaan ja saada palvelua.