2021-11-15

Onko asemakaava kunnossa? Rapistuuko rakennukset?

Gartnerin teettämän tutkimuksen mukaan organisaatioista 60% tulee tarvitsemaan kokonaisarkkitehtuuria vuoteen 2023 mennessä, jotta liiketoiminnan lähestysmistapoja voidaan ohjata kohti digitaalisia innovaatioita. Kokonaisarkkitehtuurin avulla tarkastellaan uusia liiketoimintamalleja, palveluita ja asiakaskokemuksia. Johtamisen konsultointi ja kokonaisarkkitehtuuri lähentyvät, tuoden hyötyjä liiketoiminnalle. Tieto toimii liiketoimintainnovaatioiden perustana.

Petri Saloma Senior Advisor

Liiketoiminnan tulee kulkea IT:n matkassa ja toisinpäin. On syytä pohtia, saako liiketoiminta IT:ltä sen, mitä liiketoiminta tarvitsee. Kehityksen tulee olla hallittua ja IT:n on toimittava saumattomasti tekniikan ympärillä. Liiketoiminnan ja sen kehityksen kannalta on pohdittava, mitä (mahdollisesti eri järjestelmiin silpoutunutta) tietoa on saatavilla eri järjestelmissä, mikä tieto on tärkeää, kuka tietoa käyttää ja miten sitä käytetään.

Mihin tarvitaan kokonaisarkkitehtuuria tai asemakaavaa?

Jos kaupungilta puuttuu asemakaava, koulu päätyy väärään paikkaan, tiet eivät vedä ja kaupunkilaiset rakentavat rakennuksiaan oman visionsa mukaan. Jos lupaprosessi ei toimi, tilanne ei ole sen parempi. Jos talon rakennepiirustukset puuttuvat ja halutaan tehdä rakennukseen muutoksia, suunnittelijan kanssa vietetään viikkoja selvittämässä nykytilannetta tai sähkövian sattuessa sähkömiehelle näytetään sulakekaappia, josta voi lähteä etsimään johtolankoja – eihän sen nyt mitään kuvia voi tarvita. Arkkitehtuurikuvaksia ja sen hallintaa tarvitaan kaikilla eri tasoilla – tarvitaan kokonaisarkkitehtuuri. Ellei sitä ole, vallitsee pienempi tai suurempi kaaos.

Entä IT:n asemakaava ja sen hallinta?

Onko IT:n kehitys enemmän kaaos vai onko kehityspyörä ehkä pysähtynyt? Pyöriikö IT omassa laatikossaan ja tuottaa kaikkea teknisesti kaunista ja hienoa, mutta jolle ei lopulta ole lisäarvoa liiketoiminnalle? Tai valmistelevatko liiketoimintayksiköt itsenäisesti tarpeelliseksi katsomiaan järjestelmäkokonaisuuksia ja antavat ne käyttöönottovaiheessa muusta IT:stä irrallisina tietohallinnon hellään syliin?

Kun muutetaan organisaation prosesseja tai toimintamalleja, tiedetäänkö mitä tietoa, kuka, missä ja miten sitä käsitellään. Mistä se tieto syntyy ja minne se tallennetaan? Jos ei ole perustason kuvauksia avuksi, menee valtavasti aikaa ensin perehtyä nykytilanteeseen ja saada työryhmä ymmärtämään asiat samalla tavalla. Kaikki muistamme GDPR:n ja sen ympärillä tehdyn valtavan työmäärän ja sen tuottaman aineiston – päätyikö se osaksi isoa kokonaisuutta vai enemmän omaksi siilokseen. Seuraavaksi kuntapuolelle tulee sote ja taas sama pyörä uusiksi?

Rusinat pullasta ja apua Togaf standardiin pohjautuen

Open Group:n Togaf kokonaisarkkitehtuuristandardi antaa kaikkiin ylläoleviin ongelmiin hyvän ratkaisuraamin, mutta on melko monimutkainen ja liian järeä useimmille suomalaisille organisaatioille. Sellaisenaan toteutettuna aika kuluu prosessien, järjestelmäkarttojen ja tietovarantojen piirtelyyn ja tulokset jäävät saamatta. Miksi me tätä kokonaisarkkitehtuuria tehtiinkään? Pitikö liiketoiminnan tästä jotakin hyötyä?

Olemme Atea:lla poimineet rusinat pullasta ja luoneet Togaf standardin pohjalta liiketoiminnan kehittämis- ja ylläpitomallin (kokonaisarkkitehtuurimallin), joka nopeuttaa kehitystä, vastaa hallitusti liiketoimintayksiköiden tarpeisiin ja pitää IT:n kiinteänä osana pyörää.

Saattaa kuulostaa joko IT ihmisten monimutkaiselta mongerrukselta tai korkealentoiselta konsulttien piirtelyltä. Kumpaakaan se ei. Kyse ei myöskään ole valtavasta monimutkaisesta projektista. Kyse on yksinkertaisista asioista, jotka oikein järjesteltyinä saavat teknologian, järjestelmät ja tiedon palvelemaan liiketoimintaa.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää. Lyhyesti ja ytimekkäästi.