Pilvistrategiaeste: mä olen erilainen, ei se pilvi mulle sovi

2016-04-11

Mikko Laakkonen
Mikko Laakkonen Service Sales Manager

Pilvi on uusi normaali, pilvi on sukupolvemme suurin teknologinen murros. Sata vuotta sitten yritykset olivat innoissaan sähköstä ja tehtaisiin rakennettiin omia generaattoreita. Tehtiin massiivisia investointeja laitteisiin ja sidottiin omaa henkilökuntaa pitämään huolta härveleistä. Sähköinfrastruktuuri mullistui, kun sähköä ruvettiin jakelemaan ”palveluna”. Yritykset ja yksityishenkilöt saivat tarvitsemansa kapasiteetin töpselillä seinästä eikä henkilökuntaa tarvinnut enää sitoa sähkön tuotantoon. Kuulostaako tutulta?

Pilvi mahdollistaa uuden tavan tuottaa sisäisiä ja ulkoisia palveluita ilman suuria etukäteisinvestointeja ja resurssien sitomista tuotannon pyörittämiseen. Tunnettu ict-alan tutkimusyritys Gartner ennusti muutama vuosi sitten yritysten investointeja seuraavan viiden vuoden sisällä. 

undefined

Nyt mittausjakson puolessa välissä näyttää vahvasti siltä, että ennustus on osunut oikeaan. Itse ”Cloud business” löytyy neljänneltä sijalta, mutta lähes koko lista nivoutuu kuitenkin vahvasti pilvi-infrastruktuurin ympärille.

Moni kuitenkin vielä epäröi omaa pilveistymistään. Olen kuullut työssäni useita perusteluita ”minä olen erilainen”. Sori, ei millään pahalla mutta et ole. Totta kai on tilanteita, joissa pilvi ei ole oikea ratkaisu yksittäiseen toteutukseen, mutta sellaista organisaatiota ei ole olemassakaan, joka ei hyötyisi pilvestä.

”Mutta kun pilvi on vain jonkun toisen tietokone”
”Mutta kun meidän organisaatiolla on niin tiukat tietoturvavaatimukset, että ei me voida pilveä käyttää”
”Mutta kun en halua, että NSA lukee meidän datat”
”Mutta kun meillä pitää olla omat raudat, turvassa omassa kellarissa”

Väittely pilven tietoturvasta on jatkunut jo vuosia ja jatkuu varmasti jatkossakin. Jos oma konesalisi ei ole täysin fyysisesti irrotettu muusta paikallisinfrastruktuurista kilometrin syvyyteen maan alle metristen terässeinien sisään, et todennäköisesti työskentele organisaatiossa, joka ei voisi pilveä hyödyntää. Jos omaan räkkiränkylääsi tulee verkkojohto, joka on minkä tahansa kytkin-reititin-verkkoreitin päässä internetistä, on pilvipalveluille mahdollista tuottaa vastaava tietoturvan taso. Totta kai pilvipalvelin – aivan kuten oma fyysinen palvelinkin on helppo konfiguroida hyvin turvattomaksi. Vastaavasti pilveen on kohtuullisen vaivatonta luoda hyvin vahva monikerroksinen tietoturvan taso.

Sitä paitsi takaan, että organisaatiossasi käytetään pilveä, halusit tai et.

Usein omaan rautaan investoidaan jatkuvasti ja oikeaa hetkeä pilveistymiseen voi olla hankala löytää. Monelle keskisuurelle ja suurelle organisaatiolle paras kokonaisuus tänä päivänä onkin hybridiratkaisu, jossa hyödynnetään omia laitesaleja ja olemassa olevaa kapasiteettia. All-in pilveen, pientä testausta vai fifty-fifty –hybridi? Kaikki menee varmasti pieleen, mikäli lähdetään roiskimaan palvelimia pystyyn eikä suunnitella kunnollista pilvistrategiaa.

Erittäin tärkeää on ymmärtää, että pilvistrategian ei kuulu olla it-osaston sisäistä neppailua, vaan liiketoiminnan, johdon ja tietohallinnon yhteinen hanke. Pilvistrategia mahdollistaa vielä hetken etulyöntiaseman kilpailijoihin, lähivuosina vain kilpailijoiden kiinni ottamisen. Johtoryhmien pitää perehtyä pilveistymisen liiketoiminnallisiin hyötyihin, kuten esimerkiksi IT-henkilökunnan resurssien kohdistaminen operatiivisen ylläpidon sijasta liiketoiminnan kehittämiseen ja kehittämisen mahdollistamiseen tai vaikkapa pelitalojen esittelemän try fast, fail fast -mallisen kilpailuedun tavoitteluun.

Tässä vaiheessa olisi jo hyvä olla kumppani mukana keskustelemassa mahdollisuuksista. Uimaan on huomattavasti helpompi opetella, kun joku joka on jo joskus opetellut räpiköimään vedessä, on mukana sparraamassa ja kannustamassa.

Loppuun tietysti vielä maksettu mainos: ole yhteydessä, jos haluat jutella pilvistrategiastasi.