Katse peiliin – ihan ajatuksella!

2016-05-09

Sarita Laras
Sarita Laras Director, HR and Communications

Kun strategian yltä riisutaan bling blig, konsulttijargon ja glamour, jäljelle jää varsin simppeli ja arkipäiväinen asia – arjen päätökset. Strategia on valintojen tekemistä. Jokainen päätös vie sinut joko lähemmäksi tai kauemmaksi yhteisestä tavoitteesta. Montako päätöstä teet päivittäin? Montako päätöstä se on viikossa, kuukaudessa, vuodessa?

Jokaiseen päätöksentekotilanteeseen ei voi olla ohjeistusta tai manuaalia. Siksi tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotka näyttäytyvät arvoina ja toimintakulttuurina. Yhdessä vision ja mission kanssa ne luovat suunnan ja pelisääntöjen kokoelman, joiden kanssa on turvallisempaa suunnistaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

On siis mahdoton tehtävä viedä strategiaa käytäntöön ellei tunne strategiaa. Jos ei muista, ei voi ottaa käyttöön. Minimivaatimuksena pitäisin sitä, että koko henkilöstö osaisi (joo-o - ihan ulkoa) kertoa, mikä on yrityksen visio, missio, arvot sekä strategiset tavoitteet ja ennen kaikkea ymmärtäisi, mitä niillä tarkoitetaan. Ymmärrystä syntyy kyselemällä, kuuntelemalla, keskustelemalla, haastamalla, osallistumalla. Ja toistamalla. Uudelleen. Uudelleen. Uudelleen. Ja vielä kerran.

Kuulostaako tylsältä? Eihän kukaan ole kone, joka toistaa jotain ulkoa opittua? Ei muuten olekaan. Asiasisällön lisäksi tarvitaan intohimoa ja asennetta.  Asenne on aina oma päätös. Vain ja ainoastaan sinä voit päättää, miten asiaan suhtaudut. Oletko valmis tsemppaamaan kollegaa ja tuomaan intohimoa peliin?  Intoa ei voi teeskennellä, mutta voi tehdä tietoisen päätöksen innostua jostain asiasta tai asennoitua siihen positiivisesti. Rivien välistä, ilmeistä, eleistä, tunteesta ammentuu viestisi sisältö ja merkitys, tunnejälki vastaanottajalle.

Katson peiliin aamuisin ihan ajatuksella. Mitä mietin useimpina aamuina kun lähden duuniin? Räntää tulee, hemmetin silmäpako, hirvee määrä kaikenlaista säätämistä, miten ehdin, pystyn, riitän. Aina ei voi eikä jaksa lähteä rinta rottingilla matkaan, mutta käsi sydämellä sanon, että useimpina aamuna lähden liikkeelle tällä : ”tänään pääsen taas tekemään hienoja juttuja ihmeellisten ihmisten kanssa”. Yleensä se on päivän paras päätös.