”Jokaista uutta konetta vastaan vanha kierrätykseen” – vastuullinen it-hankinta alkaa olla vain tahdosta kiinni
Halu toimia vastuullisesti vaikuttaa vahvasti yritysten ja muiden organisaatioiden tietotekniikkahankintoihin, ja it-ala vastaa tarpeeseen jo monin tavoin. Keskeisessä roolissa on it-laitteiden elinkaaren hallinta. Atean tavoite on kierrättää yhtä monta vanhaa laitetta kuin se myy.
”Vastuullisuuden huomioiminen strategiassa on selkeä merkki yrityksen arvoista. Mitä tutumpia ja tärkeämpiä aiheita kestävä kehitys ja kiertotalous ovat yrityksen omassa strategiassa, sitä enemmän niihin kiinnitetään huomiota myös it-hankinnoissa”, Atea Finlandin vastuullisuudesta vastaava Vesa Siitari kertoo.
Atea selvittää vuosittain Sustainability Focus -tutkimuksellaan pohjoismaisten it-päättäjien näkemyksiä alaan vaikuttavista trendeistä. Kiertotalous ja läpinäkyvyys ovat nousseet viime vuosina listan kärkeen kerta toisensa jälkeen.
”Vastuullisuus kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän. Nyt tuhannen taalan kysymys on, kuinka olla vastuullinen käytännössä. Odotukset ja vaatimukset meitä it-alan yrityksiä kohtaan kasvavat jatkuvasti, ja se näkyy jo niin laitevalmistajien kuin koko toimitusketjunkin toiminnassa. Me Atealla tarjoamme tietoa kestävän kehityksen vaikutuksista ja mahdollisuuksista liiketoiminnassa sekä kehitämme palveluita, jotka vastaavat uudenlaisiin tarpeisiin.”
Yksi konkreettinen esimerkki on 100 % -klubi, jonka jäsenet saavat Atean asiantuntijoilta apua toimitusketjujen tarkasteluun, it-laitteiden vastuullisemman käytön suunnitteluun sekä kestävän toiminnan strategioiden miettimiseen. Klubi on saavuttanut suursuosion Ruotsissa, ja Suomessa se starttasi syksyllä 2019.
”100 % -klubi on tapa ottaa askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta jakamalla tietoa ja inspiroitumalla muiden jäsenten toiminnasta. Klubissa pääsee osaksi yhteisöä, jossa osa jäsenistä on jo hyvin pitkällä vastuullisuusasioissa ja toiset vasta aloittamassa matkaa”, Vesa Siitari sanoo.
Atea kierrättää lähes puoli miljoonaa laitetta vuodessa
Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva Atea on keskittänyt it-laitteiden kierrätystoiminnan Ruotsin logistiikkakeskukseensa, jossa käsitellään vuosittain noin puoli miljoonaa Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta palautunutta it-laitetta. Ne tyhjennetään tietoturvallisesti datasta ja tunnusmerkeistä ja myydään uusiokäyttöön kunnostettuina laitteina. Kuukaudessa uuden elämän saa lähes 25 000 laitetta, jotka muuten olisivat päätyneet kierrätykseen.
”Käytämme planeettamme resursseja kestämättömällä tavalla myös IT:ssä, emmekä voi jatkaa nykyistä ´ostan-käytän-hävitän -toimintamallia. Onneksi tietoisuus it-laitteiden uusiokäytöstä ja kierrätyksestä kasvaa – ja velvollisuutemme on tehdä koko ajan enemmän”, kestävän kehityksen asiantuntija Joachim Aronsson Växjön logistiikkakeskuksesta sanoo.
Kiertotalouden edistäminen onkin merkittävä tapa toimia kestävien periaatteiden mukaisesti. Maailmassa syntyy joka vuosi 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä. Se painaa saman verran kuin kaikki maailman tähän mennessä valmistetut matkustajalentokoneet yhteensä. Vain noin 17 prosenttia tästä määrästä kierrätetään.
Suomessa elektroniikkajätettä syntyy 23 kiloa henkeä kohti. Siitä jopa 3,1 kiloa on nimenomaan it-jätettä, jonka voi laittaa kiertoon. Kiertotalouden toimintamallissa entinen jäte muuttuukin arvokkaaksi raaka-aineeksi.
”Meidän on uusiokäytettävä, uusiokäytettävä uudestaan ja uusiokäytettävä sen jälkeen vielä kerran. Pyrimme ensisijaisesti pidentämään laitteiden elinkaarta, joka voi kestää kokonaista neljä kierrosta. Viime vuonna jopa 84 prosenttia työpaikoilta keräämistämme PC-koneista päätyi uusiokäyttöön romuttamisen sijaan. Ja kun laitteille ei ole enää kysyntää markkinoilla, kierrätämme ne. Siten niistä tulee jälleen osa kiertotaloutta”, Aronsson selvittää.
Kiertotaloudella on ympäristönäkökulmien lisäksi myös sosiaalinen ulottuvuus, sillä elektroniikkajätteensä kierrättämällä yritykset voivat vaikuttaa suoraan myös niin sanottujen konfliktimineraalien, kuten volframin, kysyntään. Näitä mineraaleja louhitaan usein surkeissa työoloissa ja tulot käytetään aseistettujen ryhmien toiminnan rahoittamiseen tai uusien konfliktien käynnistämiseen.
”Tavoitteemme on, että vuoteen 2030 mennessä keräämme takaisin kiertoon yhtä monta vanhaa it-laitetta kuin myymme uusia. Tällä hetkellä olemme vasta alkumatkalla tämän tavoitteen suhteen, mutta jos panostamme yhdessä asiakkaidemme kanssa vanhojen laitteiden palauttamiseen, voimme päästä täyteen sataan prosenttiin.”
Vanhassa tietokoneessa on uuden alku
Kun koppikonttorit väistyvät monitilaympäristöjen tieltä, ei vanhoja tai toimimattomia laitteita voi enää jemmata kaappien perukoille ja huoneiden nurkkiin. Jotta vanhoista laitteista ei tule ongelmaa, kierrätys ja kiertotalous kannattaakin huomioida jo it-hankintojen kilpailutuksissa ja elinkaaripalveluiden sisällössä, Vesa Siitari neuvoo.
”Kilpailutuksissa puhutaan nykyään paljon elinkaaripalveluista, joihin kuuluu automaattisesti laitteista huolehtiminen niiden käytön jälkeen. Vastuullinen ohjenuora on: kun ostat uutta, palauta samalla jotain vanhaa.”
Elinkaaren loppupään lisäksi kilpailutuksissa ja hankinnoissa kannattaa miettiä myös uuden tuotteen alkuperää ja ominaisuuksia. Tietokoneiden valmistuksessa on tyypillisesti keskitytty nopeuteen, tehokkuuteen ja laatuun. Uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet ovat jääneet jalkoihin, mutta tietoisuus kasvaa it-päättäjien keskuudessa.
”Nyt laitevalmistajat haluavat vanhat laitteet takaisin, jotta niitä voidaan hyödyntää uusien valmistuksessa. Vastuullisuus huomioidaan myös kierrätettävinä pakkausmateriaaleina tai päästökompensaatioina”, Siitari kertoo.
Muun muassa Lenovo, HP, Dell, Microsoft ja Cisco muuttavat laitemallejaan modulaarisemmiksi, jotta ne voi elinkaarensa päässä korjata tai purkaa uusiokäyttöä varten murskaamisen sijaan. Apple puolestaan pyrkii jatkossa valmistamaan uudet laitteensa pelkästään kierrätetystä metallista ja HP:n Elite Dragonfly-tuotteisiin käytetään merestä kerättyä muovia.
Erilaisia ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ja palveluita onkin jo niin paljon, että vastuullisuus on yrityksille enää lähinnä tahdon asia, Vesa Siitari summaa.
”Haastan kaikki organisaatiot mukaan!”
