2020-11-26

Ict-ala voisi olla suunnannäyttäjä ilmastonmuutoksen torjunnassa

FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa ja Atean vastuullisuusjohtaja Vesa Siitari pohtivat aamukahvin ääressä, miten tietotekniikka-ala voi kasvattaa innovaatiokädenjälkeään, vähentää päästöjä ja saada muut alat mukaan muutokseen.

Elina Ussa ja Vesa Siitari istuvat terassilla keskustelemassa Helsingin Vanhan Kauppahallin edessä.
Kuva: Jaakko Lukumaa

Navakka syystuuli pörröttää hiuksia, mutta höyryävä kahvikuppi pitää kädet lämpöisinä. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom Ry:n toimitusjohtaja Elina Ussa ja Atean Head of Sales and Sustainability Vesa Siitari ovat syventyneet keskusteluun maailman tulevaisuudesta.

Elina Ussa kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmään, joka luo parhaillaan näkemystä tietotekniikka-alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä suosittelee keinoja niiden hallintaan. Tulokset julkaistaan ict-alan ympäristö- ja ilmastostrategiassa marraskuun 2020 lopulla. Se kiinnostaa Vesa Siitaria, sillä Atean uusi ja rohkea Visio 2030 -ohjelma uskoo it:n voimaan kestävän, hiilineutraalin ja kiertotalouteen pohjaavan tulevaisuuden rakentamisessa. 

Ict-alan kasvava materiaalien ja energian kulutus ovat ympäristölle haitallisia, mutta samaan aikaan kehittyvä teknologia synnyttää jatkuvasti ratkaisuja päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian käyttöön. Löytyykö tasapaino lainsäädännön kautta vai pitääkö organisaatioiden itse tarttua toimeen?

Elina Ussa: ”Vaikka meillä on hallitusohjelmassa monenlaista kiertotaloutta tukevaa aloitetta, vastuu on hajallaan eri ministeriöillä. Kaikkien mielestä ideat ovat hienoja, mutta ne eivät istu kenenkään pöydälle. Uhkana on, että julkisen hallinnon siiloista tulee este kehitykselle muuttuneessa maailmassa: kukaan ei omista asioita tai vie niitä eteenpäin.

Esimerkistä käy hankintalaki, joka kulminoituu laatupisteisiin. Ympäristönäkökulmien merkitys tunnistetaan, mutta siitä huolimatta päätökset julkisista it-hankinnoista tehdään lopulta hinnan mukaan – laatupisteytysjärjestelmä kun ei vielä huomioi ympäristönäkökulmia.

It-päättäjän voisikin siis olla helpompaa tarttua itse toimeen lainsäädännön muutosten odottelun sijaan. Julkisella puolella se ei kuitenkaan ole mahdollista. Nyt tarvitaan yhteistä tahtoa, sillä ammumme itseämme jalkaan rajoittamalla kehitystä turhaan.”

Elina Ussa ja Vesa Siitari istuvat keskustelemassa kahvilan terassilla Helsingin Vanhan Kauppahallin edessä.

Vesa Siitari: ”Uskon, että kun yritykset näyttävät mallia ja herättävät keskustelua konkretian kautta, myös julkinen sektori havahtuu liikkeelle. Yritysmaailma saattaakin olla se, joka luo kehitystä.

Esimerkiksi Apple on tällä hetkellä lähes yhtä suuri hiilidioksidipäästöjen synnyttäjä kuin koko Suomi, mutta heillä on myös suurempi kyvykkyys vaikuttaa päästöjensä vähentämiseen. He muun muassa julkistavat koko yritystä sitovia linjauksia, joiden ansiosta Apple onkin pian merkittävästi Suomea pienempi hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Yritykset voivat linjata toimintaansa julkista hallintoa joustavammin. Yrityspuolella painetta ja kysyntää uusille toimintatavoille luovat myös sijoittajat, jotka painottavat päätöksissään yritysten vastuullista ja kestävää toimintaa. Tästä hienoja esimerkkejä ovat eläkevakuutusyhtiöt Varma ja Ilmarinen.”

Elina Ussa: ”Suomi on edelläkävijä ict- ja digialalla, ja se on yksi keihäänkärjistämme globaalissa kilpailussa. Toivon, että EU:n elpymisvaroja käytetään digitalisaatioon ja kestävän kehityksen järjestelmien kehittämiseen, sillä se olisi piristysruiske myös laitteiden ja tietoliikenneverkkojen kehitykselle.”

Digitalisaatio tuo mukanaan sekä ongelmia että ratkaisuja

Digitalisaatio lisää energiankulutusta. Yksistään ict-alan osuuden koko maailman sähkönkulutuksesta arvioidaan olevan noin 7–10 prosenttia. Ylittävätkö tietotekniikan ja digitalisaation aiheuttamat ympäristöhaitat niiden luoman hyödyn?

Elina Ussa istumassa terassilla Helsingin Vanhan Kauppahallin edessä.

Elina Ussa: ”Digitalisaation rooli talouden hyvinvoinnissa ja sen avittamisessa on keskeinen. On fakta, että ict-ala kuluttaa tulevaisuudessa enemmän sähköä kuin nyt. Emme kuitenkaan saa heikentää toimintaedellytyksiämme liiallisella kirkasotsaisuudella. Tärkeämpää on miettiä, miten saamme kestävällä tavalla suurimman mahdollisen hyödyn uusista ratkaisuista ja datasta liittyen vaikkapa asumiseen, liikkumiseen ja materiaalien käyttöön. Samoin meidän pitää jatkuvasti haastaa itseämme muuttamaan toimintatapojamme kehittyvän teknologian tuomien mahdollisuuksien myötä.

Mobiiliverkoissa kulkevan datan määrä on yli kuusinkertaistunut vuosina 2014–2018, ja vuoteen 2022 mennessä globaalin internetliikenteen on arvioitu lähes nelinkertaistuvan nykyisestä. Kehittyvä teknologia on kuitenkin mahdollisuus muuttaa toimintatapoja. Vaikka yhä isompien datamäärien käsittely kasvattaa energiankulutusta, tieto voidaan 5G-verkkojen avulla tuoda oikeaan aikaan ja paikkaan entistä tehokkaammin.”

Vesa Siitari: ”Esimerkiksi konesali- ja sovelluspuolella siirtyminen omista servereistä isoihin yritysyhteisöihin on kasvattanut energiatehokkuutta huomattavasti. Virtuaalitapaamisten sähkönkulutus taas on ympäristölle huomattavasti pienempi rasite kuin hiilijalanjälki, joka syntyy osanottajien saapuessa paikalle junalla, autolla tai lentäen.”

Elina Ussa: ”Niin, korona on ajanut suomalaiset digitalisaatioon miltei puoliväkisin. Voivottelun sijaan voimme kuitenkin pyrkiä kokeilun ja kehityksen eturintamaan. Jos löydämme keinoja toimia fiksummin ja kestävämmin digitaalisesti, uusista ratkaisuista saa myös hyviä vientituotteita.”

Vesa Siitari: ”Me Atealla pyrimme vuoteen 2030 mennessä tekemään innovaatiokädenjäljestämme sata kertaa hiilijalanjälkeämme suuremman ja innovoimaan niin paljon uutta, että tietotekniikan hyödyt ylittävät selkeästi sen haitat. Tavoittelemme tätä erityisesti blockchain-teknologioiden, tekoälyn ja robotiikan alueilla.

Päästöjen vähentämisen lisäksi ict:llä on valtava potentiaali tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista siltä osin, kuin sitä ei voida enää estää.”

Laitteiden elinkaaren maksimointi pienentää tietotekniikan ympäristövaikutuksia

Miten pääsemme pelkästä ympäristö- ja ilmastokeskustelusta konkreettisiin tekoihin? Entä kuinka saamme kaikki mukaan toimimaan vastuullisemmin?

Vesa Siitari: ”Yritysten kiinnostus ja halu toimia kestävillä tavoilla vaihtelee, mutta hyvä lähtökohta on, että ymmärrämme miten meidän tulisi toimia. Esimerkiksi Elinan työryhmän väliraportti ja marraskuun lopussa julkistettava loppuraportti on hyvä tietolähde. Lisäksi organisaatiot ja ihmiset tarvitsevat työkaluja ideoiden toteuttamiseen käytännössä.

Kiertotalous ja laitteiden elinkaaren maksimointi ovat konkreettisia keinoja, samoin kuin näiden asioiden huomiointi jo kilpailutuksissa. Ostajan kannattaakin kysyä suoraan, mitä palautetuille laitteille tapahtuu, onko siihen prosessia ja kenen vastuulla kierrätys on.” 

Elina Ussa: ”Toiminnan puute kulminoituu juuri tiedon puutteeseen. Emme esimerkiksi vielä näe tilastoista, kuinka paljon tukiasemat tai datakeskukset vievät energiaa valtakunnan tasolla. Moni kuluttaja puolestaan huomioi laitteen kulutuksen päätelaitetta hankkiessaan, mutta ei enää käytössä. Ja kuinka moni tietää, että teräväpiirtoinen videonsiirto mobiiliyhteyden kautta kuluttaa enemmän energiaa kuin musiikin kuuntelu kiinteään verkkoon kytketyn laitteen kautta?

Meidän pitääkin paketoida tieto siten, että viesti on relevantti niin organisaatioille kuin kuluttajillekin ja auttaa ohjaamaan heidän päätöksiään.”

Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen kaikilla toimialoilla siis auttavat ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ongelmia. Mitä muita ratkaisuja ict-ala voi tarjota muille? Entä miten sen pitää muuttaa omaa toimintaansa?

Vesa Siitari: ”Kehittyvä ict-ala luo dataa, antaa työkaluja tiedon hallintaan ja innostaa kehittämään uutta. Alan yritysten keskenään sopimat toimintamallit eivät kuitenkaan riitä, sillä tarve ja kysyntä uusiin ratkaisuihin tulee muilta toimialoilta.”

Elina Ussa: ”Juuri siksi eri toimialojen yhteistyö on avainasemassa. Kaikkien yritysten ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen! Ideoita vaihtamalla saamme parhaimmat toimintamallit kiertämään ja uudet sovellukset kehittymään.

Ympäristömme on tilanteessa, jossa pelkkä valojen sammuttelu ei riitä. Lineaariseen talouteen tottuneelle yritykselle energiatehokkaiden ratkaisujen ja uusien toimintamallien käyttöönotto tarkoittaa investointeja ja työpanosta, mutta kiertotalous on loistava konkreettinen ympäristövalinta ja tulevaisuuden ala.”

Vesa Siitari: ”Kun laskemme yhteen puhelimet, kannettavat, tulostimet, näytöt, reitittimet ja muut laitteet, Suomessa myydään noin 4,3 miljoonaa it-laitetta vuodessa. Pelkästään uuden, neitseellisestä materiaalista tehtävän tietokoneen valmistamiseksi louhitaan 1,2 tonnia maata. Jos kaikki myydyt koneet saadaan aktiivisesti kiertoon käytön jälkeen, niitä voidaan hyödyntää uusien valmistuksessa. Kierrättämisellä on suoria ympäristövaikutuksia, sillä se pienentää Suomen hiilidioksidipäästöjä jopa prosentilla. Samalla kiertotalous luo uudenlaista liiketoimintaa ja markkinaa.

Meille Suomeen ei kuitenkaan ole vielä syntynyt samanlaista käytettyjen laitteiden markkinaa kuin Ruotsissa on. Siellä julkishallintokin hankkii osan laitteista käytettyinä, kunhan ne täyttävät tietyt tekniset vaatimukset. Suomalaiset ovat tunnollisia muovin, paperin ja pullojen kierrättäjiä. Samalla tavalla it-laitteiden kierrättämisen tulisi olla arkista toimintaa. Me Atealla pyrimme siihen, että jokaista uutta ostettua laitetta kohdin palautuisi yksi vanha laite kiertoon.”

Elina Ussa: ”Palautuksen este on usein tiedon puute, joka koskee sekä palautustapoja että tietoturvaa. Useimmat palautetut laitteet päätyvät kouluihin, vähävaraisille tai uusille käyttäjille. Kuitenkin yhä törmää harhaluuloihin, että laitteet viedään kehitysmaihin ja uudelleenkierrätetään lapsityövoimalla – ihmiset pelkäävät, että kierrättäminen on epäeettistä. Totuus on, että elektroniikkajätettä ei ole lainsäädännön mukaan saanut lähettää pois EU-alueelta enää kymmeneen vuoteen.”

Vesa Siitari: ”Myös laitteen palautustapa vaikuttaa sen seuraavaan elämään. Hajoamispiste ei saisi olla elinkaaren viimeinen vaihe vain siksi, että yrityksellä ei ole sopivaa prosessia laitteiden palautukseen. Nykyään it-laitteet päätyvätkin todennäköisemmin materiaalikiertoon kuin uudelleenkäyttöön.”

Elina Ussa: ”Siksi meidän on saatettava tieto, digitalisaation mahdollisuudet ja yritykset ketterämmin yhteen. Tuoreen tiedon jakamisella, yhteistyöllä ja konkreettisilla teoilla luomme toimivan järjestelmän. Tiedämme mistä saamme materiaalin uuden luomiseen ja vanhan hyödyntämiseen, ja kuinka ratkaisut tuotetaan kestävällä tavalla.”